– Jos näin tapahtuu, olemme edelleen palvelemassa ystäviämme yli rajojen, Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen vakuutti Hengellisillä syventymispäivillä.
Vartiainen piti linjapuheensa Suomen Raamattuopiston Hengellisten syventymispäivien pääjuhlassa 16.8.
Hän totesi viimeisten vuosien olleen kasvavien jännitteiden ja polarisaation aikaa sekä yhteiskunnassa että kirkossa.
– Kirkko on syvästi jakautunut, ja surukseni tuntuu, että yhä vähemmän on asioita, jotka yhdistävät sen vastakkaisia laitoja.
Vartiainen viittasi tässä yhteydessä rovasti Arto Antturiin, joka kirjoitti blogissaan, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on ”edustettuna kaksi eri uskontoa” sekä Kansanlähetyksen johtajaan Daniel Nummelaan, joka totesi Kansanlähetyspäivien puheessaan, ettei kirkossa enää toteudu Augsburgin tunnustuksen edellyttämä ”yksimielisyys evankeliumin opista”.
– Pidän hälyttävänä, jos edes uskon ydinasioista ei vallitse kirkossamme yksimielisyyttä, Vartiainen sanoi.
Hän jatkoi, että menneinä vuosina kirkkomme piispat yrittivät pysyä ”kirkollisella keskilinjalla” välttäen sekä liberaalia että ”liian herätyshenkistä” laitaa. Tämä on muuttunut, ja nyt piispat ovat Vartiaisen mukaan valinneet puolensa.
– Kahta vaille kaikki kirkkomme piispat päättivät alkukesästä antaa yhteisen pastoraalisen ohjeen, joka käytännössä on laiton lupa ja ohjeistus samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen ja kirkkojen avaamiseen näille toimituksille.
– Näin he tekivät, vaikka kirkolliskokous vasta toukokuussa vahvisti, että kirkossa on voimassa vain yhden miehen ja yhden naisen välinen avioliitto.
Kirkkokansa yhdistyy
Vartiaisen mukaan ”kaiken perinteisen kristillisyyden tila tuntuu kirkossamme kapenevan”.
– Kuluvan kesän alussa SLEY:n Porin ja Seinäjoen messuyhteisöltä evättiin ehtoollislupa. Vieläpä kiellettiin Seinäjoen messuyhteisön papin, Inkerin kirkossa vihityn Matti Rusaman, lupa saarnata näissä jumalanpalveluksissa. Kun kuka tahansa toisen vuoden teologian ylioppilas saa vapaasti saarnata ja kaikenlaisia julkimoita pyydetään jatkuvasti saarnaajiksi kirkkoihin, niin päätös tuntuu käsittämättömältä.
– SLEY onkin ilmoittanut, että messut jatkuvat normaalisti niin Porissa kuin Seinäjoellakin. Vaikuttaa selvältä, etteivät perinteiset herätysliikejärjestöt voi enää peruuttaa tilanteessa, jossa järjestöjen ylläpitämiä messuyhteisöjä kielletään. Kun on tarve, tila, kirkkokansa ja paimen, täytyy voida myös viettää messua. Tässä rintamassa mekin haluamme yhdessä seistä. Tulkoon sitten, mitä tulee.
Vartiainen kertoi myös viime vuonna syntyneestä Kirkkokansa-liikkeestä, jossa joukko herätysliikkeitä on yhdistänyt voimansa.
– Neuvonpitoa järjestöjen johdon välillä on ollut jo vuosien ajan, nyt haluamme syventää yhteistyötä ja tuoda se myös vahvemmin ruohonjuuritasolle. Paikallista yhteistyötä eri järjestöjen välillä rakennetaan. Yhteiset adventtitapahtumat on aloitettu ja paastonajan kirkkopäiviä on tarkoitus ryhtyä yhdessä viettämään. Tavoitteena on entistä paremmin palvella uskovaa kansaa eri puolilla Suomea.
– Me Raamattuopistossa tahdomme olla kädet kyynärpäitä myöten savessa rakentamassa tätä toimintaa. Suokoon Jumala, että tehdyt suunnitelmat saisivat toteutua ja näkymme toteutua.
”Yhteys kirkkoon on vahva”
Tämän jälkeen Vartiainen siirtyi käsittelemään monia kiinnostavaa kysymystä: lähtevätkö herätysliikkeet kirkosta?
Kevyesti sellaista ei Vartiaisen mukaan tapahdu. Herätysliikkeillä on sukupolvien mittainen historiansa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Monien herätysliikkeiden perustajat ja keskeiset vaikuttajat ovat olleet evankelis-luterilaisen kirkon paimenia, jopa piispoja. Edelleen herätysliikkeiden aktiiveja on paljon seurakuntaviroissa ympäri Suomen.
– Tuoreiden, useiden järjestöjen ydinjoukolle tehtyjen kyselytutkimusten perusteella, järjestöjen aktiivisista vastuunkantajista jopa 90 prosenttia on edelleen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Raamattuopistolla on säännöllistä toimintaa noin joka kolmannessa suomenkielisessä seurakunnassa maassamme.
Yhteys kirkkoon on Vartiaisen mukaan näin ollen vahva, eikä sitä pyritä ”herätysliikkeiden puolelta” katkaisemaan ehdoin tahdoin.
– Ainakin Suomen Raamattuopiston Säätiössä me tahdomme edelleen toimia yhteistyössä seurakuntien ja seurakuntalaisten sekä uskomme ja arvomme jakavien seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Mitä jos meitä ei jossakin seurakunnassa oteta enää vastaan? Niin tapahtuu jo siellä täällä. Jos ja kun niin tapahtuu, emme hylkää niitä uskovia, jotka haluavat edelleen toimia yhteydessämme, Vartiainen sanoi.
Hän jatkoi, että ”jos kirkon tai seurakuntatalon ovi meiltä suljetaan, opetamme sitten vaikka kahvilassa tai rukoushuoneessa tai kodissa.”
– Palvelemme jatkossakin kirkon seurakuntia, jäseniä ja työmme ystäviä – kaikkialla, missä meillä ystäviä on. Opetamme Raamattua, perustamme messuyhteisöjä, tuemme lähetystyötä, evankelioimme. Sitä ei voi estää.
Vartiainen totesi, että herätysliikeväki ei ole yhtenäistä suhteessa ”entiseen kansankirkkoon”.
– Osa herätysliikeväestä kokee voimakkaasti, ettei voi omantuntonsa tähden pysyä enää jäsenenä tällaisessa kirkossa. Noin joka kymmenes aktiiveistamme on tehnyt tällaisen ratkaisun ja paljon suurempi joukko miettii sitä. Sitten taas suuri osa aktiiveistamme kokee, ettei voisi missään tilanteessa jättää tätä isiensä kirkkoa. Tämä sisäinen jakautuminen on realiteetti, jonka kanssa meidän on kyettävä elämään.
Oma toiminta vahvistuu
Vartiainen jatkoi, että ”on vakavasti varauduttava siihen, että nykyisellä kehityksellä jossakin vaiheessa syntyy herätysliikeväestä ja seurakunta-aktiiveista muodostuva uusi luterilainen kirkko maahamme”.
– Jos näin tapahtuu, olemme edelleen palvelemassa ystäviämme yli rajojen. Toimimme kaikissa niissä rakenteissa, joissa liikkeemme väkeä on. Emme jätä teitä, Vartiainen lupasi.
Vaikka tulevaisuus on hämärän peitossa, on Vartiaisen mielestä selvää, että herätysliikkeiden itsenäisesti järjestämä toiminta tulee vahvistumaan.
– On tärkeää tavoittaa ihmiset evankeliumilla juuri oman aikamme keinoin. Olen iloinnut keväällä ilmestyneestä säätiömme Päivän sana -applikaatiosta, jonka kautta saa evankeliumin rukiista leipää monessa muodossa sekä tietoa toiminnastamme
– Eikä kristillisen uskon tulevaisuus ole organisaatioissa, kivitaloissa tai instituutioissa. Sanoma Jeesuksesta on villi ja vapaa. Se löytää tiensä niin vainojen alla kuin valtiovallan suojissakin. Koko ihmiskunnan historiassa ei ole kuultu toista sellaista sanomaa kuin Raamatusta löytyvä armon evankeliumi. Ja meidän tulevaisuutemme on yksin Jumalan kädessä. Emme elä ja tee työtä omassa varassamme. Sanomasta emme anna tuumaakaan periksi. Jumalan ilmoitus ei ole kauppatavaraa.
– Rohkaistaan siis toisiamme pysymään uskollisesti Kristuksen yhteydessä, kuuntelemaan herkällä korvalla hänen sanaansa ja lujasti pysymään uskossa, oli maailmanaika millainen tahansa. Herra on hyvä! Hän on luvannut pitää meistä huolen, Vartiainen rohkaisi.
