Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Lasten kastamisessa suuria alueellisia eroja Suomessa

 

Kuva: Kirkon kuvapankki/kirkkohallitus

Kirkon julkaisemista vuoden 2016 jäsentilastoista käy ilmi, että Oulun hiippakunnassa 85,3 prosenttia syntyneistä lapsista sai luterilaisen kasteen. Helsingissä vastaava luku oli vain 42,7.

Vuonna 2016 syntyneistä lapsista 69,5 prosenttia kastettiin Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniksi. Lasten kasteiden suhteellinen osuus vaihtelee melko paljon hiippakunnittain. Helsingin hiippakunnassa on jo useamman vuoden ajan kastettu vain alle puolet syntyneistä lapsista. Kun tarkastellaan pelkästään Helsingin lukuja, on kastettujen osuus vielä pienempi. Helsingissä kastettiin ainoastaan 42,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Hiippakuntatasolla kastettujen lasten prosentuaalinen osuus syntyneistä oli 47,4. Vielä kymmenen vuotta sitten kastettujen määrä oli 61,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Tuolloin Helsingin hiippakunnan alueella asuvista ihmisistä kirkkoon kuului 69,5 prosenttia. Viime vuonna kirkon jäseniä oli enää 57,4 prosenttia alueen väestöstä.

Työikäisen kantaväestön kirkosta eroaminen selittää suuren osan kasteiden vähenemisestä. Pääkaupunkiseudulla on myös yhä enemmän kirkkoon kuuluvia pienten lasten vanhempia, jotka eivät halua kastaa lastaan. Helsingin seurakuntien vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan suurin syy tähän on vanhempien haluttomuus päättää lapsen puolesta uskonnolliseen yhteisöön kuulumisesta.

SEKL Neliöb. 25.-31.3. MJa

Naapurihiippakunnassa Espoossa kastettujen lasten osuus oli Helsinkiä korkeampi 60,9 prosenttia, mikä sekin on alle keskiarvon. Kirkkoon kuului 66,7 prosenttia Espoon hiippakunnan asukkaista.

Kastettujen osuus vuonna 2016 syntyneistä lapsista oli suurin Oulun hiippakunnassa, missä peräti 85,3 prosenttia lapsista liitettiin kasteen kautta kirkon jäseniksi. Oulun hiippakunnassa kirkkoon kuuluminen oli myös suosittua, lähes 80 prosenttia alueen väestöstä kuuluu kirkkoon. Ruotsinkielisten keskuudessa kirkkoon kuuluminen tuntuu olevan vielä suositumpaa, sillä 80,6 prosenttia Porvoon hiippakunnan alueella asuvista ihmisistä kuului kirkkoon. Myös Kuopion ja Lapuan hiippakunnissa kirkkoon kuuluminen oli myös selvästi koko maan keskiarvoa yleisempää. Lapuan hiippakunnassa 78,5 ja Kuopion hiippakunnassa 76,2 prosenttia ihmisistä kuului luterilaiseen kirkkoon. Molemmissa hiippakunnissa kastettujen lasten osuus syntyneistä lapsista oli varsin korkea: 79,1 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi kirkon tilastoista.