Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

”Lapsilla ja nuorilla näyttää olevan nykyisin yhä vähemmän mahdollisuuksia tutustua Raamattuun”

 

Kuva: Teemu Junkkaala, Kirkon kuvapankki

Kirkon kasvatuksen tuoreimman barometrin mukaan syinä ovat muutokset koulujen uskonnonopetuksessa ja kotien kristillisessä kasvatuksessa.

Juuri julkistetusta vuoden 2022 barometrista on luettavissa muun muassa Anu Turciosin ja Jouko Porkan artikkeli Raamatun käytöstä kirkon kasvatustyössä.

Kaksikko pitää aihetta tärkeänä monesta syystä – myös siksi, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026 kehottaa pitämään rohkeasti esillä evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskonnollisessa kentässä.

KRS Krito 10.-23.6.

Tutkimustuloksinaan kaksikko kirjoittaa, että kasvatuksen työntekijät kaipaavat uusia ja innostavia koulutuksia Raamattuun liittyen:

”Monissa seurakunnissa koulutusrahoista on säästetty, jolloin työntekijä joutuu tarkasti valitsemaan toivomansa koulutuksen tai työalapäivät. Monia olemassa olevia ideoita, materiaaleja ja sovelluksia olisi kuitenkin hyvä saada tunnetuiksi erilaisten koulutusten ja kampanjoiden kautta.

Yksittäisten työntekijöiden tai yhteisöjen kehittämät hyväksi havaitut materiaalit ja ideat tulisi saada jakoon ja toistenkin käyttöön.”

Turcios ja Porkka muistuttavat artikkelissaan, että Raamatun kertomukset tarjoavat aineksia oman identiteetin ja elämän merkitysten pohtimiseen, mikä on tärkeää lapsen kehitykselle, sillä tutkimusten mukaan lapsen spiritualiteetin tukeminen ja vahvistaminen vaikuttavat positiivisesti myöhemmin elämässä.

Tutkimuksessa kolmelle vastaajalle neljästä (77 %) Raamattu on tärkeä ja jokseenkin yhtä moni (76 %) piti Raamatun lukemista ja opettamista tärkeänä osana kirkon kasvatustyötä.

Vaikka lähes kolme neljästä (72 %) katsoi tuntevansa Raamatun pääpiirteet varsin hyvin, jokseenkin yhtä moni (74 %) halusi ymmärtää Raamattua paremmin.

Suurin osa (86 %) työntekijöistä katsoi uskaltavansa opettaa Raamattua pelkäämättä opettavansa sitä väärin.

Raamatun tärkeäksi kokemisen taustalla on useimpien vastaajien kohdalla näkemys siitä, että Raamattu on Jumalan puhetta ihmisille, jonka mukaisesti ajatteli neljä vastaajaa viidestä (80 %).

Hiippakuntien välisessä vertailussa havaittiin, että Helsingin ja Kuopion hiippakuntien vastaajat eivät pitäneet Raamatun lukemista ja opettamista yhtä tärkeänä osana kirkon kasvatustoimintaa kuin muiden hiippakuntien työntekijät.

Kaikkiaan kirkon kasvatuksen työntekijät rukoilevat, lukevat Raamattua ja kuuntelevat hengellistä musiikkia enemmän kuin viime barometrin aikaan kaksi vuotta aiemmin.

Siunauksen pyytäminen päivään vähintään viikoittain on pysynyt 71 prosentissa.

Artikkelinsa yhteenvedossa Anu Turcios ja Jouko Porkka toteavat, että työntekijöillä on vahva halu kannustaa lapsia ja nuoria itsenäiseen Raamatun lukemiseen.

”Heistä puolet on huolestunut siitä, että Raamattu nähdään vain satukirjana.”

Barometrin aineisto koottiin Webropol-kyselyllä maaliskuussa 2022. Kyselyyn vastanneita oli 325, mikä on noin 11 prosenttia kaikista kirkon kasvatuksen työntekijöistä.

Barometrissa tarkastellaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ajankohtaisista teemoista.