Syyrian kirkot pyrkivät pysyttelemään kriisissä puolueettomina, kun yksittäiset kristityt saattavat valita puolin ja toisin. Uskonnolla on kriisissä pienempi merkitys kuin länsimaissa usein ajatellaan, kerrottiin tänään maahanmuuttoviraston maatietopalvelun ja Suomi-Syyria Ystävyysseuran järjestämässä Syyria-seminaarissa.
Herttoniemen seurakunnan arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara esitelmöi Syyria-seminaarissa Syyrian kristittyjen paikasta kriisissä. Viime vierailullaan Libanonissa paavi kehotti Syyrian katolilaisia olemaan tarttumatta aseisiin. Ortodoksikirkko oli aluksi vallankumousta vastaan, mutta sittemmin se on viestinyt neutraaliuttaan. Virallinen perustelu on Ansaran mukaan järki. Evankeliset kristityt sanovat rukoilevansa rauhan, kansakunnan sekä sen johtajien puolesta, riippumatta siitä, keitä he ovat.
– Heille asetetaan paljon painetta valita ja kertoa puolensa. He eivät ole siitä julkista kannanottoa sanoneet, Ansara sanoi.
Syyrialaisista on kristittyjä noin 10 prosenttia. Ramez Ansaran mukaan Syyrian kristityt eivät ole koskaan ajatelleet olevansa erityinen vähemmistöryhmä Syyriassa. Ensisijaisesti he katsovat olevansa arabeja ja syyrialaisia ja myös taistelevat konflikteissa maanmiestensä rinnalla. Maallikoiden parissa mielipiteet ovat jakautuneita, mikä kävi ilmi paitsi Ansaran puheesta, myös yleisön kommenteista.
”Lännessä uskonnollistetaan kaikkea mitä Lähi-idässä tapahtuu”
Professori Hannu Juusolan mukaan uskonnon merkitystä ei tule yliarvioida Syyrian kriisissä.
– Lännessä helposti ylikorostamme uskonnollista jakoa. Se johtuu siitä, että muutenkin uskonnollistamme liikaa kaikkea mitä Lähi-idässä tapahtuu. Sen sijaan luokkanäkökulma on hyvin merkittävä tässä konfliktissa.
Juusolan mukaan kyseessä on korostetun monitahoinen konflikti
– Eri osapuolilla hyvin erilaiset näkemykset siitä, mistä konfliktissa on kyse.
Syyria-seminaarissa oli kurdien tilanteesta puhumassa Amed Sulaiman. Hän kertoi itse lähtevänsä noin kuukauden kuluttua Syyriaan taistelemaan opposition joukoissa. Sulaimanin mukaan taustalla konfliktissa on mafian vaikutus Assadin hallintoon ja muun muassa asekauppa.
– Kaikki liittyy siihen että raha liikkuu. Kunhan bisnekset pyörii.
Suomeen on tähän mennessä tänä vuonna tullut 164 syyrialaista turvapaikanhakijaa. Se on eurooppalaisessa vertailussa vähän, kertoi ylitarkastaja Riikka Jackson maahanmuuttovirastosta. Syyrialaisille on heinäkuusta alkaen Suomessa myönnetty Syyrian kansalaisille vähintään toissijaista suojelua asuinpaikan perusteella johtuen Syyrian aseellisesta selkkauksesta johtuvasta vaarasta.
Lue myös:
Paavi vetosi väkivallan loppumisen puolesta vierailullaan Libanonissa
Washington Times: Kristityt vedenjakajalla Syyrian sisällissodassa
Syyrian konfliktissa varaudutaan pahimpaan
