Kirjoittanut
Yksityishenkilöiden hyväntekeväisyyteen antama tuki on kasvanut merkittävästi. Auttamishalu on kohdistunut erityisesti Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseen ja humanitaariseen apuun.
Tämä selvisi Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten suomalaiset auttavat nyt ja miten he suhtautuvat lahjoittamiseen tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista lahjoittamiseen, ja tuloksia verrattiin koronapandemian alussa, huhtikuussa 2020 toteutettuun lahjoittajakyselyyn. Selvityksessä vastaajilta kysyttiin heidän osallistumisestaan hyväntekeväisyyteen viimeisten kahden kuukauden aikana. Vastaajista 43 prosenttia ilmoitti lahjoittaneensa rahaa järjestöille, mikä on huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten (23 %).
Puolet vastaajista ilmoitti antaneensa kuluneiden kahden kuukauden aikana rahallista tai muuta tukea Ukrainan sodasta kärsiville, ja 41 prosenttia humanitaariseen apuun sekä katastrofiapuun.
Vastaajat ilmoittivat saaneensa tietoa avun tarpeesta erityisesti sosiaalisesta mediasta (26 %), mainoksista radiossa, televisiossa tai lehdissä (26 %) sekä uutisista (22 %). Tämä tulos osaltaan peilaa Ukrainan kriisin laajaa medianäkyvyyttä.
Ihmiset ovat lähtökohtaisesti myötätuntoisia ja halukkaita auttamaan.
– Kaiken lahjoittamisen ensimmäinen askel on tietoisuus tarpeesta. Ihmiset ovat lähtökohtaisesti myötätuntoisia ja halukkaita auttamaan, mutta tarvitsemme muistutuksia siitä, että apuamme tarvitaan. Ukrainan sodan yhteydessä tarve avulle on todella tullut kaikkien tietoisuuteen monista kanavista, ja suomalaiset ovatkin poikkeuksellisella tavalla lähteneet toimimaan auttaakseen hädässä olevia, kertovat kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund sekä kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta.
Säännöllisesti rahaa lahjoittavien määrä pysyi näinä kahtena tutkimusajankohtana samana (21 %), kun taas satunnaisesti lahjoittavien osuus kasvoi 30 prosentista 38 prosenttiin. Erityisesti satunnaisesti lahjoittavat ilmoittivat kohdistaneensa avun Ukrainan sodasta kärsiville (56 %). Samalla muut lahjoituskohteet menettivät suomalaisten kiinnostusta: esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen Suomessa kertoi lahjoittaneensa enää 26 prosenttia (v. 2020 45 %) ja heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen kehitysmaissa 21 prosenttia (v. 2020 33 %).
Niiden vastaajien osuus, jotka eivät olleet millään tavalla osallistuneet hyväntekeväisyyteen, väheni 47 prosentista 35 prosenttiin. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen (10 %) säilyi aiemmalla tasollaan.
Sodasta kärsiviä halutaan auttaa
Suomessa on Ukrainan sodan aikana osoitettu ennennäkemätöntä auttamishalua ja tukea sodasta kärsiville. Myös muilla aloilla toimivat yleishyödylliset yhteisöt ovat osoittaneet vahvaa solidaarisuutta niille järjestöille, jotka rahankeräyslupansa mukaisesti voivat kerätä varoja kriisien ja katastrofien sattuessa. Muut järjestöt ovat päättäneet perua tai siirtää omia lahjoituskampanjoitaan, ja lisäksi ne ovat jopa ohjeistaneet lahjoittajiaan suuntaamaan tukensa Ukrainan hyväksi toimiville järjestöille.
23 prosenttia vastanneista aikoo lahjoittaa tulevaisuudessa aiempaa enemmän.
– Tällä hetkellä yli 20 yhteisöä kerää rahaa Ukrainan ja ukrainalaisten auttamiseen. Lahjoituksia avustustyöhön on kertynyt noin 55 miljoonaa euroa. Järjestöt toivovat kansalaisten ja yritysten edelleen jatkavan arvokasta tukeaan Ukrainalle, mutta muistavan myös muiden auttamiskohteiden tärkeyden, kertoo VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.
Selvityksessä tutkittiin myös, miten Ukrainan kriisi vaikuttaa lahjoituspäätöksiin tulevaisuudessa. Ilahduttavaa on, että 23 prosenttia vastanneista aikoo lahjoittaa tulevaisuudessa aiempaa enemmän ja 28 prosenttia säilyttää nykyisen lahjoitustasonsa. Yksikään vastanneista ei ilmoittanut vähentävänsä tai lopettavansa lahjoittamista.
Tulevaisuuden auttamisen kohteissa nousevat esiin humanitaarinen apu ja katastrofiapu (37 %) sekä Ukrainan sodasta kärsivien auttaminen (36 %). Kolmannes vastaajista ilmoitti auttavansa jatkossa heikoimmassa asemassa olevia Suomessa, kun kaksi vuotta sitten toteutetussa tutkimuksessa kohde kiinnosti 42 prosenttia vastaajista. Lahjoittamishalukkuus myös muihin kohteisiin pieneni aikaisempiin tuloksiin verrattuna: erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy, hoidon ja sairastuneiden tukeminen (20 %), heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kehitysmaissa (20 %) sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu (19 %).
IRO Research Oy toteutti Lahjoittajatutkimuksen 12.–20.4.2022 Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n toimeksiannosta. Siihen vastasi 1000 suomalaista ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. +3,2 prosenttiyksikköä.
