Kyösti Kytöjoki on kulkenut pitkän tien maatalon isännästä laulajaevankelistaksi ja Äänekosken seurakunnan suntiona. Nyt eläkkeellä hän katsoo kiitollisena taaksepäin – mutta kokee, että Jumalan työ hänen elämässään on yhä kesken.
Konnevedeltä kotoisin oleva Kyösti Kytöjoki kasvoi keskisuomalaisessa maalaistalossa, jossa arki kulki pellon, karjan ja metsätöiden rytmissä. Vaikka kotikunta kuuluu virallisesti Keski-Suomeen, Kyösti tunnustautuu savolaiseksi, minkä kuulee hänen puheestaan heti ensimmäisten lauseiden aikana. Lapsuuden pyhäkoulu ja vanhempien rukoukset kylvivät uskon siemenen, joka sai versoa myöhemmin.
– Olen rukousten lapsi, Kyösti sanoo hymyillen.
Hänen nuoren miehen polkunsa oli maanläheinen ja ajalleen tyypillinen: opinnot veivät eteenpäin ja armeija viimeisteli matkan kohti aikuisuutta.
– En ollut silloin vielä uudestisyntynyt uskossa, mutta iltarukous ’Levolle lasken Luojani’ kuului joka iltaan. Se oli enemmän pääntietoa ja hätätilanteen turvaa kuin sydämen uskoa. Silti en koskaan suhtautunut näihin asioihin pilkallisesti,” hän kertoo.
Isännän vastuu ja laulajan haaveet
Sukupolvenvaihdos tuli kotitilalle vaiheessa, jolloin Kyösti oli vielä nuori ja vasta aloittamassa omaa elämäänsä. Hänestä tuli isäntä perinteisen maatalon keskelle, jossa pellot, karja ja metsätöiden rytmi kantoivat arkea. Kotitilan vastuu toi vakautta, mutta samaan aikaan viihdemusiikki alkoi vetää nuorta miestä yhä voimakkaammin puoleensa.
– Jo alakoulun kuusijuhlissa opettaja pyysi minua usein laulamaan yksin, ja ne hetket jäivät mieleen.
Nuoruuden into vei hänet moniin iskelmä- ja kykykilpailuihin, joita tuohon aikaan oli paljon, kuten Apu-lehden Iskelmähaavi, Kyky84 ja Tangomarkkinat.
– Minulla oli ihan mahdottomia haaveita. Kun jostain innostuu täysillä, se vie mukanaan ja ruokahalu kasvaa syödessä, Kyösti muistelee.
Vähitellen laulaminen alkoi avata uusia ovia ja antaa elämälle toisenlaisen suunnan.
Kun elämä pysäytti
Kyöstin perheessä oli kuusi sisarusta, mutta nuorimman veljen traaginen päätös päättää elämänsä oman käden kautta pysäytti koko suvun ja repi arjen rikki yhdellä hetkellä. Surun keskellä Kyösti joutui kasvotusten elämän haurauden kanssa. Pysähdys oli syvä ja väistämätön.
– Tilanne toi mukanaan shokin, pelon, hädän ja ahdistuksen. Mutta uskon, että Jumalalla on suunnitelma voimassa myös tällaisissa hirveissä vaiheissa. Hän odottaa, että ihminen pysähtyy ja alkaa etsiä Häntä, Kyösti kertoo hiljaisella vakavuudella.
Veljen kuolema johdatti hänet hengellisen elämän alkuun.
– Minulle tuli oikea synnintunto. Olen usein miettinyt, että Jumalan mielen mukainen murhe johtaa ihmisen parannuksen paikalle. Minunkin kohdallani tuo ihme tapahtui ja se vei minut siihen tilanteeseen.
Kyösti kuvaa kokemusta voimakkaalla vertauskuvalla
– Se on kuin olisit puristuksessa puun ja kuoren välissä. Siellä on pakko tehdä ratkaisu. Sinne ei voi jäädä, koska muuten kuolee sinne.
Kyöstin elämä oli tässä vaiheessa vauhdikasta. Iskelmälaulajan haaveet olivat alkaneet toteutua ja tulevaisuus näytti lupaavalta.
– Minulla oli ohjelmatoimisto, joka myi keikkojani ja teki levysopimuksia. Nämä olivat edessäni kuin tarjottimella, mutta niitä lähdettiin sitten purkamaan. Glamour, esillä olo ja kunnia olivat tekijöitä, joista ei ollut ihan helppo luopua, Kyösti muistelee.
Hän tunnustaa, että esiintymisen halu oli vienyt häntä väärään suuntaan.
– Ymmärrän, että laulajalla täytyy olla halu esiintyä, mutta sen täytyy olla terveellä pohjalla. Minun kohdallani se ei ollut täysin tervettä eikä oikeaa. Nyt ymmärrän, että taustalla oli huono itsetunto, jota edelleen pönkitän. Jumalan työ oli ja on yhä kesken, hän tunnustaa.
Samaan hengenvetoon Kyösti viittaa Heprealaiskirjeen sanomaan (Hepr. 13:21): Jumalan työ ihmisessä on prosessi, joka jatkuu läpi elämän.
– Hän vie alkamansa työn päätökseen. Se on jokapäiväistä valintaa: ketä seuraan tänään, Kyösti sanoo.
Laulu löysi uuden kodin
Vaikka viihdemaailmasta luopuminen oli raskas ratkaisu, Kyösti huomasi pian, ettei Jumala ollut ottamassa pois sitä, mikä oli ollut hänelle rakkainta. Päinvastoin: laulaminen sai uuden, entistä merkityksellisemmän tehtävän. Se muuttui välineeksi, jonka kautta hän sai alkaa välittää toivoa ja evankeliumin sanomaa.
Suomen Raamattuopiston palveluksessa Kyöstin lahjat ikään kuin asettuivat oikeille paikoilleen. Ensin piirilähettinä ja myöhemmin laulajaevankelistana hän sai jatkaa laulamista, mutta nyt sanoman kantajana, eikä itsensä korottajana.
– Merkityksellisintä on ollut se, että olen saanut omalta pieneltä osaltani olla laulun ja puheiden kautta kertomassa hyvää sanomaa. Jokainen tilaisuus tuntuu nykyajassa entistä arvokkaammalta, hän sanoo lämpimästi.
Raamattua ei siihen aikaan kyseenalaistettu kuten tänään, vaan se otettiin vastaan sellaisenaan.
Vuosien varrella Kyösti on seurannut läheltä, kuinka hengellinen ilmapiiri on muuttunut. 1990-luvulla salit täyttyivät lähes kutsumatta, ja opetustilaisuuksien sanoma otettiin vastaan mutkattomasti. Nykyään yleisö on hajanaisempi, ja kiinnostus hengellisiin asioihin suuntautuu moniin eri suuntiin.
– Raamattua ei siihen aikaan kyseenalaistettu kuten tänään, vaan se otettiin vastaan sellaisenaan. Nyt ihmiset ovat loitonneet; maallistuminen ja erilaiset virtaukset ovat vieneet mukanaan.
Hän näkee muutoksen myös siinä, mitä ihmiset nykyajassa tavoittelevat.
– Elämme ajassa, jossa tavoitellaan helppoa elämää, materiaa ja menestystä. Halutaan omistaa vähintään yhtä paljon kuin muut ja mielellään vähän enemmän. Se vie helposti kauemmas siitä, mikä on oikeasti tärkeintä. Kun omat tavoitteet nousevat etusijalle, Jumalan ääni jää taka-alalle, Kyösti pohtii vakavasti.
Silti kutsumus ei ole hiipunut. Päinvastoin: mitä haastavammaksi aika muuttuu, sitä kirkkaampana Kyösti kokee tehtävänsä laulaa ja kertoa sanomaa, joka ei muutu, vaikka maailma muuttuukin.
Ajan merkit
Evankelistan silmin Kyösti näkee yhä selvemmin, että elämme ajassa, jossa Raamatun kuvaamat ajan merkit nousevat yhä näkyvämmiksi.
– Sanon suoraan, että ne näkyvät erittäin selkeästi. Ei ole kahta sanaa, etteikö näkyisi. Monet sanovat, että aina tällaista on ollut, mutta ei ole. Olemme tulleet eteenpäin ja täyttymys on lähempänä, Kyösti painottaa.
Hän viittaa paitsi Suomen poikkeuksellisiin sääoloihin, kuten pimeyteen ja lumettomaan talveen, myös maailmanlaajuisiin luonnonmullistuksiin, jotka seuraavat toisiaan kiihkeään tahtiin.
– Ilmastokin on muuttunut, ja tieteelliset ennusteet kertovat omansa. Mutta Raamattu sanoo myös, että ihmiset ovat rikkoneet lait, ja luonto kärsii siitä. Kun Jumalan sanasta luovutaan, seuraus näkyy väkivallan lisääntymisenä, ihmisten koventuneina sydäminä ja pelottavana välinpitämättömyytenä, Kyösti pohtii.
Kaiken keskellä Kyösti kokee vahvasti, että tämän ajan poikkeuksellinen pimeys on myös Jumalan antama valmistumisen hetki. Hän kuvaa sitä hengellisenä odotushuoneena.
– Tuntuu, että aika kulkee nyt paljon nopeammin kuin ennen. Välillä mietin, onko Jumala pyöräyttänyt ajan kelloa hiukan vinhemmin pyörimään, hän sanoo hymyyn kätkeytyvällä vakavuudella.
Silti hän luottaa siihen, että Jumala toimii kaiken yllä.
– Nyt on aika valvoa ja pitää lamput palavina. Uskon, että Herra valmistelee meitä kristittyjä jotakin poikkeuksellista varten. Se ei varmastikaan tule helpon ajan kautta, vaan nopeasti ja yllätyksenä. Siksi uskovien yhteys on nyt erityisen tärkeää.
Yhteinen näky
Viime vuodet Kyösti toimi suntiona Äänekosken seurakunnassa, kunnes jäi hiljattain eläkkeelle. Eläkepäivät eivät kuitenkaan ole hidastaneet hänen intoaan. Päinvastoin, ne ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen vapauden tarttua siihen, mitä Jumala hänen eteensä johdattaa.
– Jumala on uusien asioiden Jumala. Hän on antanut terveyttä ja tahtoa, ja niiden myötä on syntynyt uusia kontakteja, mahdollisuuksia ja aivan uudenlaisia näkymiä, Kyösti kertoo kiitollisena.
Yksi uusista poluista on ollut yhteistyö laulaja Maria Hotin kanssa, joka alkoi pari vuotta sitten lähes sattumalta. Vaikka molemmat ovat Konnevedeltä ja kulkeneet samoja maisemia, he eivät tunteneet toisiaan aiemmin.
– Harjoittelin joulukonserttia varten ja tiesin, että Maria on lahjakas laulaja. Pyysin häntä kokeilemaan, miten meillä sujuisi yhdessä. Huomasin heti, että äänemme sointuivat yhteen kuin luonnostaan. Siitä se lähti, Kyösti kertoo.
Yhteistyö on kasvanut nopeasti: he ovat levyttäneet lauluja, tehneet musiikkivideoita ja valmistelleet joulukonsertin ”Joulun tarina”, joka esitetään joulupäivänä TV7:llä. Saarijärveläisen Martti Takalon ohjaamassa konsertissa kuullaan sekä uusia että tuttuja joulun sävelmiä.
Kyöstiä ja Mariaa yhdistää kuitenkin jokin vielä tärkeämpi kuin yhteinen kotiseutu ja saumattomasti sointuvat äänet: yhteinen näky. Se on halu viedä laulun ja sanoman voimaa sinne, missä ihmiset ovat eli arjen keskelle paikkoihin, joissa kaivataan toivoa.
– Koen, että seurakunnan seinät eivät enää määritä palvelutyötä. Jeesus kehotti menemään teille ja aitovierille. Se voi tarkoittaa palvelukoteja, elokuvateattereita tai muita paikkoja, joissa ihmiset liikkuvat. Esimerkiksi Suonenjoella olemme pitäneet konsertin legendaarisessa Kinossa, Kyösti kertoo.
Kyöstille ja Marialle musiikki on sydämen asia, mutta sen tärkein sisältö on sanoma. Siksi he ovat valinneet ohjelmistoonsa lauluja, jotka puhuttelevat suomalaisia. Niitä ovat esimerkiksi kauniit sinivalkoiset sävelmät tai tutut voimalaulut, kuten “Rukous” (The Prayer), “Oi rakkauttaan” (O sole mio) ja “Sä annat voiman” (You raise me up). Kokonaisuuden ytimessä kulkee kuitenkin aina hengellinen punainen lanka.
– Olemme luvanneet toisillemme, että meidän jutustamme täytyy löytyä hengellinen sanoma tavalla tai toisella. Tämä ei ole viihdettä. Sen täytyy kertoa, mistä todellinen onni löytyy, Kyösti painottaa.
Joulun ydin
Vaikka Kyöstin ja Marian joulukonsertti kantaa nimeä ”Joulun tarina”, hän korostaa, ettei joulu ole vain joku kertomus menneiltä ajoilta, vaan syvästi todellinen tapahtuma.
– Joulu merkitsee sitä, että Jeesus syntyi tänne meidän keskellemme. Jumala astui maailmaan, jotta ymmärtäisimme, että meillä on rakastava Isä ja iankaikkinen elämä. Se on Jumalan lahja kaikille ihmisille. Joulu on pyhä juhla, Jeesuksen syntymäjuhla, Kyösti sanoo arvostaen.
Joulun sanoma heijastuu myös hänen omaan arkeensa ja perheeseensä. Eläkepäiviä Kyösti viettää vaimonsa Ailan kanssa, ja jouluna koti täyttyy jälleen läheisten äänistä. Yhdessäolo on heille tärkeä perinne ja he viettävät joulua lastensa ja lastenlastensa kanssa.
– Joulu on meille perhejuhla. Silloin ollaan yhdessä, ja se tekee tästä ajasta erityisen, Kyösti kuvaa lämpimästi.
Näin Kyöstin elämässä punoutuvat yhteen hänen kolme suurta rakkauttaan – musiikki, sanoma ja perhe. Juuri niiden kautta joulun todellinen ydin tulee näkyväksi
– Se on lahja, joka kantaa läpi koko elämän.
