Kuinka otamme seurakunnissa vastaan ukrainalaiset pakolaiset ja mitä minä voin tehdä?

 
Riikka Porkola Helsingin tuomiokirkon edustalla.

”Ajattelen, että tässä hetkessä jokainen voi tehdä sen, ettei lietso vihaa tavallisia kansalaisia kohtaan. Ei opeteta lapsille kotona rasistista puhetta. Opetetaan rauhan puhetta”, kirjoittaa Kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön asiantuntija, pastori Riikka Porkola. Kuva: Aarne Ormio.

Olen alkanut valmistautua sotaa pakenevien ukrainalaisten saapumiseen Suomeen. Olen opetellut Herran siunauksen ukrainaksi.

Suomessa asuu yhteensä lähes 90 000 venäjänkielistä ihmistä, joista noin puolet on inkeriläistaustaisia. Muita kuin inkeriläistaustaisia venäjänkielisiä Suo­messa on noin 45 000 ihmistä. Osa venäjänkielisistä on alun perin ukrainalaisia. Yhteensä ukrainalaisia asuu Suomessa yli 5000 ihmistä.

Yhden äidinkielen valitseminen väestötietoihin ei ole aina niin yksiselitteistä kuin voisi ensin kuvitella. Etnisyydet ovat sekoittuneet paitsi avioliittojen myös Neuvostoliiton aikaisten kansansiirtojen ja muiden muuttojen takia. Venäjänkielisten määrä on ollut Suomessa kasvussa jo pitkään maahanmuuton johdosta. Tulevina päivinä ja tulevina kuukausina myös ukrainankielisten määrän kasvu on Suomessa kasvussa − sodan takia.

Perheniemi trp.sh-neliö vkot25.-26.

Nyt olisi hyvä keskustella siitä, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja seurakunnat aikovat ottaa sotaa pakenevat ukrainalaiset vastaan. Miten kirkko aikoo ottaa sotaa ja hirmuhallintoaan vastustavat venäläiset vastaan? Miten ovet saadaan auki ja kynnys matalle?

Monet Suomessa asuvista venäjänkielisistä ovat ukrainalaisia

Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä ovat venäjänkieliset ihmiset. Heistä monet ovat ukrainalaisia.

Minulle selvisi, että monet venäläisinä pidetyt ihmiset voivat olla juuriltaan ukrainalaisia, kun haastattelin venäjänkielisen jumalanpalvelusyhteisön jäseniä Suomessa kaupunkiteologian pro graduani varten kuusi vuotta sitten. Heistä monet olivat muuttanut Suomeen Virosta, Karjalan tasavallasta tai Pietarista, mutta osa myös Ukrainasta.

Heitä kaikkia yhdistivät venäjän kieli ja kokemus siitä, että he olivat joutuneet jättämään kotinsa ja rakentamaan uuden elämän Suomeen. Heitä yhdisti myös halu kotoutua Suomeen. Suomeen kotoutumista heille edusti suomen kielen ja kulttuurin tuntemus.

Lisäksi heitä yhdisti ajatus siitä, että kulttuuriin tutustuu parhaiten kantaväestöön kuuluvien ystävien avulla. Yhtenä suurimpana haaveena olikin saada suomalainen ystävä, mutta se oli osoittautunut vaikeaksi. Idästä muuttaneiden on vaikea tutustua suomalaisiin, myös seurakunnissa. Silloin tutustuminen on lähes mahdotonta, jos erikielisiä ei kutsuta yhteiseen toimintaan mukaan.

Miten otamme seurakunnissa vastaan ukrainalaiset ja venäjänkieliset maahanmuuttajat?

Ukrainalaiset osaavat venäjää hyvin ja hakeutuvat Suomessa venäjänkielisen työn yhteyteen. Monet heistä käyvät sekä luterilaisen että ortodoksisen kirkon toiminnassa. Haastatteluissani tuli esille, että luterilaisessa kirkossa haluttiin käydä perheenomaisen sosiaalisen verkoston takia. Ortodoksisessa kirkossa käytiin erityisesti jumalanpalveluksessa, mutta monet kävivät myös luterilaisessa palveluksessa. Usein muuttajat ovat hengellisen kodin etsijöitä.

Kirkon venäjänkielisen työn haaste on heikko verkostoituminen suomenkielisiin seurakuntiin − yhteyksien rakentaminen ja tunnettavuus suomenkielisissä seurakunnissa on olematonta. Suomenkielisten seurakuntien kanssa ha­luttaisiin tehdä enemmän yhteistyötä.

Yhteistyön kehittymistä on hidastanut venäjänkielisen työn resurssipula. Haasteena on myös hallinnollinen rakenne. Moni­kielinen työ tapahtuu yli hallintorajojen, siksi sitä tulisi voida myös johtaa yli yhtymä- ja toimialarajo­jen, jotta työntekijöiden jaksaminen ja oikeudet oli­sivat turvattuja samalla tavalla kuin kirkon muiden työntekijöiden.

Mitä minä voin tehdä tässä kriisitilanteessa?

Olin torstaina menossa mielenosoitukseen Venäjän sotatoimia vastaan. Päädyin kuitenkin lopulta rukoilemaan Tuomiokirkkoon rauhan puolesta. Opettelin Herran rukouksen ukrainaksi ja valmistin pienen puheen rauhan puolesta. Mielenosoitus oli tärkeä, mutta myös rukous on tärkeä teko. Muutos ja rauha lähtevät jokaisesta ihmisestä itsestään, siitä miten minä puhun ja käyttäydyn muita kohtaan.

Ajattelen, että tässä hetkessä jokainen voi tehdä sen, ettei lietso vihaa tavallisia kansalaisia kohtaan. Ei opeteta lapsille kotona rasistista puhetta, ei myöskään venäläisiä kohtaan, koska kotona opittu siirtyy lasten kautta päiväkoteihin ja kouluihin. Ei opeteta lapsia kiusaamaan. Opetetaan rauhan puhetta.

Olen Venäjän kielen ja kirjallisuuden maisteri. Olen opiskellut vähän myös ukrainaa ja ukrainalaista kirjallisuutta. Valmistuin Helsingin yliopistosta, mutta olin opiskeluvaihdossa Pietarin ja Moskovan yliopistoissa. Olin vuosia Pietarin pääkonsulaatissa työssä, joten asuin ison osan elämästäni Venäjällä. Matkustelin usein sen naapurivaltioissa.

Ukraina oli taiteen ystävälle aarreaitta. Ovathan monet suurimmat venäläisinä tunnetut kirjailijat itse asiassa ukrainalaisia, kuten Nikolai Gogol ja Mihail Bulgakov. Sydämestäni jäi osa kirjailijoiden kotimuseoihin, Ukrainan ikiaikuisiin luostareihin ja kirkkoihin. Tuo osa sydämestäni itkee nyt ukrainalaisten ja ukrainalaisen kulttuurin puolesta.

Herran rukousta rukoillaan kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa. Se on koko maailmanlaajan Kristuksen kirkon yhteinen rukous. Kristus ja rukous ylittävät kaikki kielirajat. Herran rukouksen sanoin olen kulkenut viimeisen viikon ukrainalaisten rinnalla rukoillen rauhaa ja toivoa kaikille, jotka kärsivät sodan pahuudesta.

Отче наш, що єси на небесах,
Нехай святиться Ім’я Твоє.
Хай прийде Царство Твоє,
нехай буде воля Твоя
Як на небі, так і на землі
Хліб наш насущний дай нам сьогодні.
І прости нам провини наші,
як і ми прощаємо винуватцям нашим.
І не введи нас у спокусу,
але визволи нас від лукавого.
Бо Твоє є Царство, і сила, і слава
навіки.
Амінь

Riikka Porkola

Kirjoittaja on Kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön asiantuntija, pastori. Kirjoitus on julkaistu myös Suomen ev.lut. kirkon verkkosivuilla.

 
Sansa artikkeliban 3.5. alkaen,MJa