”Kristittynä oleminen on läpikotaisin inhimillistä”

 

Mikael Elmolhoda tarkistuttaa blogikirjoitukset etukäteen akateemisesti pätevöityneillä asiantuntijoilla. Hän myös testaa niitä nuorilla saadakseen selville, ovatko aiheet nuorten kannalta merkityksellisiä. Kuva: Matti Korhonen

Kymmenen vuotta kristillistä nuorisotyötä tehnyt Mikael Elmolhoda tietää, että jos mielenterveyden ongelmia hengellistetään, syntyy pahaa jälkeä.

”Hän alkoi puhumaan siitä kuinka on aina maksanut kymmenykset, eikä koskaan hältä oo mitään puuttunut ja näiden maksujen ansiosta hän ei koskaan oo mitään sairastanut.”

”Mulla alotettiin lukioikäsenä masennuslääkitys. Olin siitä jo valmiiksi todella peloissani, kun mua hirvitti ne lääkkeet. No, tilannetta ei hirveesti auttanu se, että sain parilta ihmiseltä kunnon puhuttelun siitä, miten pahat henget tulee mun sisään, jos syön mielialalääkkeitä.”

Jalohaukat leiri vko 2

Näitä ja vastaavanlaisia kertomuksia Mikael Elmolhoda on kuunnellut kymmenen vuoden ajan ollessaan näköalapaikalla kristillisessä nuorisotyössä erityisesti yhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -yhteisön kautta. Teologiaa ja psykologiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Elmolhoda kertoo käyneensä vuosien aikana monen sadan nuoren kanssa sielunhoidollisia keskusteluja. Valtaosa näistä on käyty internetin välityksellä.

Jumala ei ole kaupankäyntikumppani

Kokemus nuorisotyöstä ja perehtyminen psykologiaan herätti ajatuksen käsitellä sielunhoidollisia aiheita blogin muodossa. Viime lokakuusta lähtien hän on julkaissut noin kerran kuussa blogitekstejä Seurakuntalainen.fi-sivustolla. Tähän mennessä blogit ovat käsitelleet hengellistä väkivaltaa, karismaattisuuden kysymyksiä, menestysteologiaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Olen kuullut kaikkea mahdollista ja vähän päälle. Tarkoituksenani on tuoda rakentava panos kristillisten toimintatapojen kehittämiseen Suomessa. Haluan myös lisätä omaa tieteellistä osaamistani ja käyttää sitä niin, että ihmiset voisivat paremmin ja saisivat aineksia maailmankuvansa rakennukseksi, Mikael Elmolhoda sanoo.

Hän ei halua ottaa kantaa siihen, kuinka yleisiä tällaiset epäterveet ilmiöt ovat Suomen kristillisessä nuorisotoiminnassa, sillä siitä hänellä ei ole olemassa tutkimustietoa. Elmolhoda ei myöskään halua leimata jotain tiettyä kristinuskon suuntausta tai kirkkokuntaa. Nuoret liikkuvat joustavasti yli kirkkokuntarajojen ja ilmiöt heidän mukanaan.

– Kaikki se, mistä kirjoitan, on kuitenkin riittävän yleistä, että siitä kannattaa kirjoittaa. Olen saanut sellaista viestiä, että kirjoitukseni ovat olleet hoitavia ja sielunhoidollisia. Moni on kokenut, että niissä sanoitetaan heidän tuntojaan.

Yhden ilmiön Elmolhoda kuitenkin nostaa esiin hyvin yleisenä ajattelutapana kristittyjen keskuudessa.

– Arkiajattelu sisältää helposti menestysuskonnollisuuden ja kaupankäynnin piirteitä. Siinä nähdään, että Jumala vastaa tietyllä tavalla, kun minä toimin näin. Todellisuutta tulkitaan myös helposti niin, että jos minulle on käynyt jotain pahaa, minun on täytynyt poiketa Jumalan tahdosta.

Tämä ei kuitenkaan Elmolhodan mukaan ole kristillinen tapa ajatella.

– Kristinuskon peruslähtökohta on se, että hyvä saadaan armosta. Olemme tekemisissä rakastavan Isän emmekä kaupankäyntikumppanin kanssa. Emme voi vaatia Jumalalta mitään emmekä pompotella häntä.

Kristitytkin hahmottavat todellisuutta vinosti

Blogiteksteissä kuuluu nuorten ääni, mutta Elmolhoda myös analysoi hengellisen kentän ilmiöitä psykologisesta näkökulmasta. Uusimmassa blogitekstissään (4.2.2020) hän kirjoittaa kognitiivisista vinoumista eli yleisinhimillisistä taipumuksista hahmottaa havaintoja ja tulkintoja todellisuuden vastaisesti.

Tällaista tapahtuu myös hengellisellä kentällä. Tulkitsemme usein elämässämme tapahtuvia asioita Jumalan ihmeellisiksi väliintuloiksi, vaikka kysymyksessä voi yhtä hyvin olla luonnollinen syy–seuraus-suhde. Kognitiivisesta vinoumasta on kyse myös siinä, kun yksittäistapaukset yleistetään selittämään ilmiötä kokonaisuudessaan. Niinpä vaikka minun ja kaverini samanlaisesta uskoontulosta voidaan tehdä kaava, jonka mukaan muidenkin tulisi tulla uskoon.

Elmolhodan blogiteksteissä esiintyvät lainaukset nuorilta kertovat siitä, että moni elää uskonelämäänsä ikään kuin ihmiselämän lainalaisuudet eivät koskisi uskovia. Niinpä mielen järkkyminen ja sairaudet saatetaan tulkita pahojen henkien aikaansaannoksiksi tai Jumalan rangaistuksiksi. Tällainen opetus aiheuttaa kipeitä haavoja.

– Minusta on vähän harmillista, että kristillistä uskoa eletään ikään kuin se olisi irrallaan sosiaalipsykologisista ilmiöistä. Kristittynä oleminen on kuitenkin läpikotaisin inhimillistä. Jos sille ollaan sokeita, tapahtuu erikoisia asioita.

Elmolhoda ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmeitä ei tapahtuisi. Vaikka moni ihmeelliseksi tulkittu voidaan selittää psykologian keinoin, siitä ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, ettei ihmeitä tapahdu ollenkaan.

Ihminen on tärkeämpää kuin tehokkuus

Mikael Elmolhoda havahtui psykologialle seurattuaan kristillisten yhteisöjen toimintaa ja tehtyään nuorisotyötä ”tarpeeksi pitkään”.

– Silmäni avautuivat sille, miten psykologiset mekanismit hyrräävät koko ajan kristillisessä toiminnassamme. Toisaalta elämänkokemuksen ja minua viisaampien ihmisten ohjauksen ansiosta olen saanut ymmärtää, miksi ajattelen tai toimin jollakin tavalla tai miksi tulkitsen Jumalaa ja todellisuutta näin. Olen saanut kyseenalaistaa omaa ajatteluani ja kasvaa siinä.

Lähdettyään mukaan hengelliseen työhön hänellä oli suuret tavoitteet siitä, mitä Jumalan valtakunnassa pitää saavuttaa ja toteuttaa.

– Kuunneltuani muiden neuvoja minulla vaihtui lähestymistapa ihan päälaelleen: ihmiset ovat tärkeämpiä kuin asiat. Ykkösenä on se, että pidetään huolta ihmisistä eikä mietitä tehokkuutta. Siitä syntyy sitten, mitä syntyy. Mutta ihmisiä ei voi käyttää minään polttoainekapseleina tai työvoimana, ikään kuin he olisivat joitain koneen osia.

– Toisaalta olin aikoinaan ajattelussani hyvin ehdoton. Minulle oli hirveän tärkeää, oliko tämä tai tuo syntiä tai onko tämä tai tuo teologisesti näin. Ihmisen rakastaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen helposti unohtui. Paavalin mukaan sinulla voi olla kaikki, mutta jos sinulla ei ole rakkautta, sinulla ei ole mitään.

Psykologialla on rajansa

Psykologiaan perehtyminen ei kuitenkaan ole vienyt Elmolhodan uskolta pohjaa pois.

– Kun tehdään tiedettä, pyritään selvittämään tämänpuoleisia lainalaisuuksia. Voidaan tutkia vaikkapa, miten uskonnolliset kokemukset näkyvät aivojen tasolla. Mutta tiede ja psykologia eivät voi kertoa sinulle, onko jokin uskonnollinen kokemus vain sitä, että aivoissa tapahtuu jotain jännää vai ollaanko tekemisissä myös jonkin yliluonnollisen kanssa.

Herätyskristillisissä piireissä hengellisen elämän ilmiöiden psykologinen tarkastelu ei aina ole ollut suuressa huudossa.

– Monet arastelevat sitä. Ehkä usko ja järki asetetaan epäterveesti ristiriitaan, ikään kuin ne olisivat vastakohdat. Joku voi myös ajatella, että psykologinen selittäminen on uskon heikkoutta. Jollain voi olla käsitys, että psykologia selittäisi Jumalan pois. Tai ehkä ei vain ei ole ollut niin paljon ihmisiä, joita tämä olisi kiinnostanut, Mikael Elmolhoda pohtii.

Epäterveen hengellisen yhteisön tunnusmerkkejä

Mikael Elmolhodan mukaan hälytyskellojen tulisi soida, jos hengellisessä toiminnassa:

  • asiat ovat tärkeämpiä kuin ihmiset. ”On ihan sama, miten oikeassa olet, jos et rakasta toista ihmistä ja näytä sitä teoillasi.”
  • tarkoitus pyhittää keinot.
  • vallankäytön aiheuttamat haavat ohitetaan. ”Jos ihmiset kokevat tulevansa haavoitetuiksi, mutta heidän kokemuksensa lakaistaan sivuun.”
  • yksittäiset ihmiset nostetaan hallitsevasti jalustalle.
  • opinmuodostus perustuu yksilöiden raamatuntulkintaan tai kokemuksiin.
  • tietyt tuntemisen, kokemisen ja ilmaisun tavat muuttuvat sosiaalisen vallankäytön välineiksi. ”Et kuulu porukkaan, jos et ilmaise uskoa tietyllä tavalla.”
  • maailmankuva muuttuu mekanistiseksi ja yksioikoiseksi. ”Mekanistinen selitys on vaikkapa se, että kun otat masennuslääkkeen, paha henki tulee sisään.”

MIKAEL ELMOLHODA, 31
• Helsinkiläinen teologian maisterivaiheen opiskelija. Opiskelee sivuaineena psykologiaa.
• Uskovaiset nuoret -yhdistyksen työntekijä vuosina 2012–2018.
• Toiminut aktiivisena Kansanlähetyksen ja Evankeliumiyhdistyksen (Sley) parissa vuodesta 2009.
• Kiinnostuksen kohteet: sielunhoito, opettaminen ja äänikirjat.