Kristitty lapsi on harvinaisuus Pohjois-Koreassa

Useimmat vanhemmat salaavat uskonsa lapsiltaan Pohjois-Koreassa, joka on maailman vaarallisin paikka elää kristittynä. Uskosta kertominen voi maksaa kaiken.

Nyt noin 50-vuotias Lee Joo-Chan* on yksi monista pohjoiskorealaisista, jotka kasvoivat tietämättään kristityssä perheessä.

– Tiesin vanhempieni olevan erilaisia. Kaikki kutsuivat heitä ”kommunistivanhemmiksi”, koska he huolehtivat sairaista, köyhistä ja puutteenalaisista. Öisin he lukivat salaista kirjaa, johon en saanut koskea. Mutta kuulin heidän kuiskuttelevan sanoja ja tiesin, että se oli heidän viisautensa lähde. Tiesin myös, että jos kertoisin muille, perheemme vietäisiin pois.

PS rikottu neliö

Kristittyihin kohdistuvan kovan painostuksen yksi surullisimmista seurauksista on se, että vanhemmat eivät voi ottaa riskiä ja kertoa uskostaan lapsilleen. Siksi hyvin harva pohjoiskorealainen lapsi on kristitty. Ne lapset, jotka ovat kuulleet evankeliumin, ovat saaneet kuulla sen tahattomasti. Niin kävi esimerkiksi Kim Sang-Hwalle*, joka löysi kirjan kotinsa salaisesta vaatekomerosta ollessaan 12-vuotias.

– Avasin kirjan ja aloin lukea: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”, nainen muistelee.

Sanat saivat hänet vavahtamaan ja hän pudotti kirjan käsistään.

– Pelästyin niin kovasti. Minulle oli opetettu evoluutioteoriaa, joten tiesin, että löytämäni kirja oli laiton. Löytöni voisi maksaa henkeni.

Kahden viikon ajan hän punnitsi vaihtoehtoja. Hän tiesi velvollisuudekseen raportoida löydöstä viranomaisille. Sitten hän päätti ristikuulustella isäänsä kirjasta. Isä alkoi opettaa hänelle Raamattua.

– Isä painotti aina, etten saisi kertoa siitä kenellekään, Kim Sang-Hwa kertoo.

Osa vanhemmista paljastaa ”perhesalaisuuden” vasta, kun lapset ovat riittävän vanhoja. Muut, kuten Leen vanhemmat, eivät koskaan uskaltaudu kertomaan. Vasta Leen ja hänen äitinsä paettua Pohjois-Koreasta ja tavattua toisensa Kiinassa lähes 20 vuotta myöhemmin Leen äiti pystyi kertomaan uskostaan lapselleen.

Pohjoiskorealaiset vanhemmat eivät kerro lapsilleen evankeliumia kolmesta syystä:

1. Aivopesu
Jokainen pohjoiskorealainen altistuu aivopesulle aamusta iltaan, syntymästä kuolemaan. Propagandaa tulvii televisiosta, radiosta, sanomalehdistä ja jopa propagandakaiuttimista. ”Kiitos, isä Kim Il-Sung” kuuluu ensimmäisiin lausahduksiin, joita vanhempien tulee opettaa lapsilleen. Koulussa kerrotaan Kimin perheestä ja sen ”ihmeellisistä teoista”. Johtajien patsaiden ja kuvien edessä kumarretaan kunnioituksen merkiksi. Kirjojen ja elokuvien avulla lapsille opetetaan, että kristityt ovat pahoja vakoojia, jotka kidnappaavat, kiduttavat ja tappavat viattomia lapsia ja sitten myyvät näiden veren ja elimet.

2. Kertominen on aivan liian vaarallista
Kim Sang-Hwa pelkäsi henkensä edestä löydettyään kotoaan Raamatun. Lapset eivät kuitenkaan aina tiedä turvallisuuden olevan uhattuna. He voivat vahingossa laulaa laulun tai kertoa jonkin raamatunkertomuksen. Koulussa opettajat voivat kysyä, onko lasten vanhemmilla tapana lukea tiettyä mustaa kirjaa. Evankeliumin kertominen on äärimmäisen vaarallista. Kristityksi paljastunutta rangaistaan välittömästi, ja tuomio koskee koko perhettä.

3. Ei ole ketään, joka kertoisi
Surullista kyllä, kymmenettuhannet (ja ehkä useammatkin) pohjoiskorealaislapset ovat joutuneet kodittomiksi kuoleman, pidätysten tai muiden tragedioiden hajotettua heidän perheensä. Joskus joku onnistuu pakenemaan Kiinaan voimatta palata takaisin. Pohjois-Korean kovat olosuhteet ovat rikkoneet lukemattoman määrän perheitä, ja lapsille on aiheutunut elinikäisiä vammoja.

*nimi muutettu turvallisuussyistä

 

Lähde

Open Doors neliö 2