Kristilliseen Jumalaan uskovien määrä hienoisessa kasvussa

Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola esitteli nelivuotiskertomuksen tuloksia Kirkon talolla 2. marraskuuta.

Kristillisiin opinkohtiin sitoutumisessa ei muuten tapahtunut merkittävää muutosta neljän vuoden aikana.

Suomalaisten suhdetta kristillisyyteen ja kirkkoon analysoiva tutkimus Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012–2015 julkaistiin keskiviikkona Helsingissä.

Edellinen nelivuotiskertomus Haastettu kirkko (2012) raportoi merkittävästä pudotuksesta kristilliseen uskoon sitoutumisessa. Kun vielä 2007 yli 60 prosenttia suomalaisista piti Jeesusta Jumalan Poikana, vuonna 2011 vastaava osuus oli 41 prosenttia. Usko Jeesuksen neitseestäsyntymiseen oli romahtanut samana ajanjaksona 50 prosentista 28 prosenttiin.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Tällä kertaa vastaavaa pudotusta ei ollut, vaan kristillisten opinkohtien suosio oli pysynyt jokseenkin samana neljän vuoden takaiseen.

– Ehkä merkittävin muutos oli se, että kristilliseen Jumalaan uskovien määrä oli kasvanut kuusi prosenttiyksikköä. Samaan aikaan pari prosenttiyksikköä oli kasvanut niiden osuus, jotka eivät usko Jumalaan lainkaan, Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola kommentoi Uudelle Tielle.

Tuoreimmassa mittauksessa 33 prosenttia suomalaisista sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. 19 prosenttia sanoi uskovansa Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa, 14 prosenttia ei tiennyt, uskooko vai ei. Edellisessä mittauksessa kristinuskon opettamaan Jumalaan sanoi uskovansa 27 prosenttia suomalaisista.

– Voisi ajatella, että omat kannat ovat vahvistuneet. Välissä olevat kannat, eli epävarmat ja ne jotka uskovat toisella tavalla kuin kirkko opettaa, ovat vähentyneet. Tämä viittaisi siihen, että suhde kirkkoon on noussut enemmän pinnalle ihmisten ajattelussa, mikä saattaa johtua muun muassa vahvasta yhteiskunnallisesta arvokeskustelusta, Ketola sanoo.

Suomalaiset agnostikkoja suhteessa kuolemanjälkeiseen elämään

Eräs kyselystä noussut erikoinen piirre on, että suomalaiset ovat hyvin vahvasti agnostikkoja kuolemanjälkeisen elämän suhteen, mutteivät monien muiden kristillisten uskomusten suhteen. Peräti 71 prosenttia suomalaisista on ainakin osittain samaa mieltä siitä, että kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Kuitenkin vain 10 prosentilla ei ollut kantaa siihen, onko Jeesus noussut kuolleista.

– Mutta samaan aikaan, kun nähdään, ettei kukaan voi tietää, mitä on kuoleman jälkeen, aika moni on myös sitä mieltä, että kuoleman jälkeen on ehkä kuitenkin jotain. Se näkökulma, että kaikki päättyy kuolemassa, on varsin harvinainen. Ihmiset eivät halua ottaa tässä voimakasta kantaa, vaan jättävät kysymyksen vähän avoimeksi, Kimmo Ketola pohtii.

Kirkon nelivuotiskertomuksen voi tutustua tarkemmin Sakasti-sivuilta.

Kirkon nelivuotiskertomuksesta lisää ensi viikon Uudessa Tiessä.

Ut ilmainen artikkelin alla