Kirjoittanut
Oppositiopuolue Kristillisdemokraatit on käärinyt hihansa ja haluaa ratkaista maahanmuuttajien työllistymisongelman alentamalla kielitaidottomille maahanmuuttajille maksettavaa työttömyyskorvausta.
Suomi kiemurtelee toinen toistaan vaikeampien kysymysten paineessa. On kestävyysvajetta, huoltosuhteen muutosta, maahanmuuttajien kotoutumisvaikeuksia ja työllisyystavoitteet, jotka hallitus uskoo vielä toteuttavansa ja jotka opposition mielestä karkasivat jo hallituskauden alkupuolella kauas tavoittamattomiin. Erityisesti maahanmuuttajien työllistyminen näyttää vaikealta, osin puutteellisen kielitaidon vuoksi.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on nyt jättänyt lakialoitteen kielitaitokannustimen liittämisestä työttömyyskorvauksiin. Toisin sanoen Kristillisdemokraatit ehdottavat työmarkkinatuen leikkausta, joka kohdistuisi ainoastaan niihin, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Radio Dein Viikon debatissa Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä puolusti esitystä, jota tutkijatohtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta piti perustuslain vastaisena.
– Perustuslain kuudennen pykälän mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa syrjiä kielen tai etnisen taustan perusteella, korosti Muukkonen Radio Deissä tänään keskiviikkona.
”Maahanmuuttajille tulisi rahallinen kannustin hankkia kielitaito.”
Asmo Maanselän mukaan kielitaitovaatimus kohdistuisi tasapuolisesti sekä kantaväestöön, että maahanmuuttajiin. Ketään ei syrjittäisi kielen perusteella, mutta kielitaidosta palkittaisiin. Muukkonen ei selitystä niellyt.
– Tosiasiassa leikkaus ei kohdistuisi kantaväestöön vaan ainoastaan niihin, jotka eivät osaa kieltä eli joilla on erilainen tausta. Ihmisten asettaminen eri asemaan kielen perusteella on käytännössä heidän eriarvoistamistaan etnisen taustan perusteella, sanoi Muukkonen.
Miksi ongelmaa ei sitten lähdettäisi ratkaisemaan päinvastaisesta suunnasta eli lisäämällä nykyjärjestelmään kielitaitokannustin?
– Kielitaitolisää ei voi rakentaa työmarkkinatuen päälle. Jos kieltä opiskeleva maahanmuuttaja saisi bonusta kielikokeesta, se syrjisi kantaväestöä, vastasi Maanselkä.
Muukkosen mielestä asia on päinvastoin. Positiivinen syrjintä eli vähemmistölle myönnetty erityistuki on hänen mukaansa sallittua, sen sijaan vähemmistöön kohdistuva tuen leikkaaminen olisi kiellettyä syrjintää.
Leikkausta ei kummankaan keskustelijan mukaan voisi kohdistaa tiettyyn etniseen ryhmään. Kristillisdemokraattien esitys onkin laadittu muotoon, jossa ensin leikattaisiin tukea kaikilta ja sen jälkeen kohdistettaisiin osalle tuen saajista korotus, joka palauttaisi tuen nykytasolle.
– Ajatus on siis se, että työmarkkinatukia laskettaisiin ensin kaikilta kymmenellä prosentilla. Sen jälkeen lisättäisiin työmarkkinatukeen saman kokoinen kielilisä, jota maksettaisiin niille, jotka voivat osoittaa suomen tai ruotsin kielen taidon kielikokeella tai peruskoulun päättötodistuksella. Maahanmuuttajille tulisi rahallinen kannustin hankkia kielitaito, perusteli Maanselkä.
Opposition lakialoitteet ani harvoin johtavat mihinkään. Kristillisdemokraattien aloitetta voi siksi pitää keskustelunavauksena niin työttömyysturvaan, kuin maahanmuuttajien kotouttamiseenkin liittyen. Keskustelijat olivatkin yksimielisiä siitä, miten tärkeää suomen tai ruotsin osaaminen on. Keinoista ja kannustimista sen sijaan on vielä paljon keskusteltavaa.
Kuuntele Viikon debatti [Radio Dei 26.2.2020]:
