Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Kristillinen kielimuuri murtuu

 

Kirkkopäivillä keskusteltiin uusista Raamatunkäännöksistä. Onko tavallisen kielen ja uskonnollisen kielen välillä muuri? Muuttuuko Raamatun sisältö, jos sanoja muutetaan?

Kuvassa piispa Jukka Keskitalo, professori Hanna Lappalainen, viestintäjohtaja Katri Korolainen, raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen ja toimittaja Päivikki Koskinen.
Paneelissa keskustelijoina olivat piispa Jukka Keskitalo, professori Hanna Lappalainen, viestintäjohtaja Katri Korolainen ja raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen. Tilaisuutta juonsi Päivikki Koskinen.

”Uudet raamatunkäännökset ovat kirkon tärkeimpiä lähetystekoja” kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen pudotti sanat painavasti. ”Nuoremmilla sukupolvilla on kysymyksiä siitä, miten kirkko olisi merkityksellinen. Vastaus näihin kysymyksiin on toiminnallinen ja rakenteellinen, mutta myös kielellinen.” Piispa Jukka Keskitalo nyökkäsi ja jatkoi, että kirkon taloudellisesta tilanteesta riippumatta Raamattuun halutaan panostaa. 

Piplia järjesti Kirkkopäivillä toukokuussa keskustelun ”Murtaako UT2020 kristillistä kielimuuria”. Mukana Oulun teatterin lavalla olivat myös raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen sekä suomen kielen professori Hanna Lappalainen. Tilaisuutta juonsi toimittaja Päivikki Koskinen. Keskustelun keskiössä oli Uuden testamentin uusi käännös UT2020 sekä juuri aloitettu Vanhan testamentin käännös VT2028. 

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Yli puoli miljoonaa käyttäjää 

Aspinen muistutti, ettei muuria tulisi luoda sinne, missä sitä ei ole ollut eikä sellaista tarvita. Hän viittasi Raamatun alkukieleen, joka oli aikanaan ymmärrettävää yleiskieltä kuulijoilleen, ei erityisen korkealentoista. UT2020 on tuonut raamatuntekstin tämän päivän tavalliselle kielelle. Lisäksi muuri on murtunut käyttötavassa: UT2020 tehtiin mobiiliin. Uusi testamentti on nyt helposti luettavissa ja kuunneltavissa kännykällä. Ensimmäisen vuoden aikana se on tavoittanut yli puoli miljoonaa käyttäjää. Uusia lukijoita on laajasti eri kirkkokunnista ja joukossa myös sellaisia, jotka eivät ole aiemmin avanneet Raamattua. Kielimuuri on ylitetty. ”Uusi käännös vastaa uuteen tapaan lukea”, Keskitalo summasi yhteen. Suosio on vaikuttanut siihen, että työ jatkuu nyt Vanhan testamentin käännöksen parissa samoin periaattein. 

Isämme taivaissa, osoita nimesi pyhyys 

Hyvässä käännöksessä otetaan huomioon vastaanottajan kielentaju. Käännöstä testattiin 3 000 testilukijalla. Lappalaisen suomen kielen opiskelijat olivat yksi testausryhmä. Lappalainen huomautti, että uudessa käännöksessä on enemmän erilaisia sanoja kuin edellisessä käännöksessä. Professorin oppilailla oli kuitenkin myös kaipuuta perinteisiinkin sanamuotoihin.  

Keskitalo tunnisti tunteen. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksen uudessa käännöksessä piispalla on ollut sulateltavaa, mutta se on antanut ajateltavaa tuttuun rukoukseen. Uusi kieli on tuonut oivalluksia myös muille panelisteille. Korolainen iloitsi, kuinka ”jupisevat” opetuslapset kuvaavat luonnetta ja Aspinen sanoi viehättyvänsä, kun opetuslasten sydämet olivat ”ihan liekeissä” Emmauksen tiellä. 

VT2028 – ei mitään hepreaa

Pipliaseura aloitti vuodenvaihteessa Vanhan testamentin kääntämisen alkukielistä mobiilikäyttäjille. Kaikki käännösjaksot testataan UT2020-käännöksen tapaan myös tavallisilla lukijoilla. Kirkkopäivillä Piplian osastolla kävijät saivat osallistua Vanhan testamentin käännöksen arviointiin. Saatu palaute otetaan huomioon tekstien viimeistelyssä. Lukijat siis pääsevät osaltaan vaikuttamaan siihen, ettei tuleva käännös ole mitään hepreaa.

Screenillä tietovisakysymys "Mitä tarkoittaa vanhurskas", lavalla panelistit ja etualalla yleisöä.
Kirkkopäivillä ”Murtaako UT2020 kristillistä kielimuuria” -tilaisuudessa osallistujat pääsivät testaamaan Raamatun sanoja sanavisassa.