Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Koronatilanne mutkistaa lähetystyöntekijöiden pääsyä vankiloihin

 

Helsingissä Pelastusarmeijan vankilavierailusta vastaa kapteeni Esa Nenonen. Kuva: Toni Kaarttinen

Valtakunnalliset vankilalähetyspäivät siirtyivät pandemian vuoksi vuoden päähän, mutta ensi lauantaina pidetään verkkotapahtuma.

Kristillisen vankila- ja kriminaalityön ystävät, tukijat ja tekijät pääsevät ensi lauantaina 21.11.2020 kuulemaan tuoreimpia kuulumisia, kun Prison Fellowship Finland järjestää verkossa hengellisen vankilatyön päivän.

Prison Fellowship Finland on yhteistyöorganisaatio, jossa ovat mukana evankelis-luterilainen kirkko, helluntailiike, Suomen Vapaakirkko, Pelastusarmeija ja Suomen Adventtikirkko.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Pelastusarmeija on tehnyt vankilalähetystyötä jo yli sadan vuoden ajan.

Vankilalatyön vastuu-upseeri Markku Tulander kuuluu myös Prison Fellowship Finland -organisaation hallitukseen:

Organisaatio tekee tiiviistä yhteistyötä valtiovallan, myös Rikosseuraamuslaitoksen, kanssa. Meillä on edustus neuvotteluelimissä, joissa keskustellaan kristillisen vankilatyön toteuttamisesta vankiloiden sisällä, Tulander selvittää.

Vankiloiden sisällä tehtävä työ on vain osa kokonaisuutta, sillä Pelastusarmeijan asumispalveluissa ja sosiaalipisteissä asioi paljon entisiä vankeja.

Tärkeää kuitenkin on, että asiakkaisiin saadaan yhteys jo vankilassa ollessa, sillä se helpottaa avuntarvitsijoiden tavoittamista ja yhteyden rakentamista.

Suomessa vankilalähetiksi ryhtyminen edellyttää koulutusta, jonka Prison Fellowship Finland järjestää.

Kurssi sopii nuorillekin, sillä opinnot tuovat hyväksiluettavaksi viisi opintopistettä tiettyihin sosiaalialan oppilaitoksiin. Koulutukseen sisältyy kahden vuoden aikana kaksi viikonloppua, jolloin olemme yhdessä. Muutoin opiskelija suorittaa kotonaan etätehtäviä, Tulander kertoo.

Helsingissä Pelastusarmeijan vankilavierailuista vastaa kapteeni Esa Nenonen ja hänen tiiminsä.

Yleensä vierailulla on mukana kahdesta kuuteen henkilöä.

Tiimi pitää hartaushetkiä keskimäärin kerran kuukaudessa Helsingin keskusvankilassa ja Jokelan vankilassa.

Keskusvankilassa järjestämme kolme hartautta yhden aamupäivän aikana, sillä vankilassa on useita eri osastoja ja vankeja, jotka eivät voi tulla samaan tilaisuuteen muiden kanssa. Yhteen hartauteen osallistuu yhdestä kahdeksaan vankia.

Jokelan vankilan hartauksissa heitä on 12–15.

Vain kerran on käynyt niin, ettei ketään tullut paikalle. Sekin tilanne oli arvokas, sillä se herätti keskustelua ja rukousta!

Vankilalähetit luovat avointa ilmapiiriä esimerkiksi kokoamalla kaikki saman pöydän ympärille ja kuljettamalla keskustellen yhteistä hetkeä eteen päin.

On hyvä, ettemme tunne vankien taustoja. Niin voimme kohdata heidät tasapuolisesti ilman ennakkoasenteita.

Esa Nenonen on tehnyt vankilavierailuja seitsemän vuoden ajan.

Vierailu on aina herkkä tilanne. Vangit tekevät nopeasti päätelmät siitä, onko lähetti aito uskossaan ja tekemisissään. He ovat kriittisiä kuuntelijoita, sillä monet ovat tulleet elämässään hyväksikäytetyiksi.

Kun lähetti saapuu vankilaan, vartija ottaa hänet vastaan ja tarkistaa henkilöllisyyden. Kaikkien on kuljettava metallinpaljastimen läpi. Myös kitarakotelot ja laulukirjat tarkistetaan.

On puhdasta Jumalan armoa, että saa itse elää vapaudessa. Elämä olisi voinut kuljettaa myös toisin. Suljettuun tilaan on palkitsevaa mennä evankeliumin kanssa, kun tietää, että se voi tuoda ihmisille vapauden, Nenonen toteaa.

Vankilaan ei mennä kertomaan, mitä tuomiota istuvissa on vialla.

Toivon ja mahdollisuuden tarjoaminen on oltava kaiken ytimessä. Jumala rakastaa tätä maailmaa ja sen jokaista ihmistä. Jeesus viihtyi erityisesti heidän kanssaan, joilla oli elämässään ongelmia ja vaikeuksia.

Vankila on ikävä paikka, mutta siellä jokainen joutuu pysähtymään ja pohtimaan elämäänsä. Siinä tilanteessa evankeliumi tarjoaa mahdollisuuden positiiviseen muutokseen.

Läheteillä on sama tavoite kuin koko vankeinhoidolla eli auttaa ihmisiä päihteettömään ja rikoksettomaan elämään.

Lisäämme kuitenkin sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen kokonaisuuteen hengellisyyden, Markku Tulander tiivistää.

Korona-aikana vankilavierailut ovat kiellettyjä, mikä on Tulanderista ikävää, mutta ymmärrettävää.

Vankiloissa ovat tämän yhteiskunnan vähäosaisimmat ja sairaimmat ihmiset, joten heitä on suojeltava tartunnoilta kaikin tavoin.

Koronatilanteen vuoksi valtakunnallisia vankilalähetyspäiviäkään ei tänä vuonna vietetä. Toive on päästä koolle 5.–7.11.2021.

kirkotvankiloissa.fi

Markku Tulander on Pelastusarmeijassa vankilatyön vastuu-upseeri. Kuva: Toni Kaarttinen