Koronapandemia on herättänyt Fidan työssä tarpeen uudenlaiselle avulle

 

Fidan kumppani tekee Etelä-Nepalissa valistustyötä yhdessä paikallisen terveysaseman kanssa. Oikeaoppista käsienpesua on harjoiteltu kädestä pitäen.

Koronavirus on vaikuttanut kaikkiin niihin maihin, joissa Fida International työskentelee. Vaikka osa työntekijöistä on palannut kotiin, työ maailmalla ei lopu, sillä kriisitilanteessa kehittyvät maat ovat erityisen heikossa asemassa.

Koronavirus on vaikuttanut eri tavoin Fidan työhön ja sen työntekijöiden arkeen kaikissa niissä 51 maassa, joissa se toimii. Kiinasta alkunsa saanut virus ei ole vielä iskenyt Itä-Afrikan maihin samassa laajuudessa kuin Eurooppaan, mutta myös Afrikassa pelätään koronapandemiaa. Fida tekee valistustyötä, pysyy kumppaniensa rinnalla ja etsii uusia tapoja auttaa pahenevassa kriisissä.

Ruokakaupat pysyvät kiinni Jordaniassa

Vaikka eniten koronaan sairastuneita on tällä hetkellä Keski-Euroopassa, ovat tiukimmat rajoitukset kohdistuneet Lähi-itään ja erityisesti jordanialaisten elämään.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

– Viime viikon tiistaina astuivat voimaan tiukat rajoitukset. Saimme edelleen käydä ruokakaupassa, mutta ainoastaan yksi aikuinen kerrallaan. Henkilötodistus piti olla mukana. Perjantaista 20.3. lähtien on maassa vallinnut ulkonaliikkumiskielto, jonka rikkomisesta voi seurata jopa vuosi vankeutta, kuvaa Lähi-idän työstä vastaava ohjelmapäällikkö Sirkku Lepojärvi Ammanin kodissaan.

Lepojärvet eivät voi tällä hetkellä poistua kerrostaloasunnostaan. Perheen kolme lasta käyvät kansainvälistä koulua etänä. Sirkku Lepojärvi ja hänen puolisonsa, Itä-Afrikan ja Lähi-idän aluejohtajana työskentelevä Daniel Lepojärvi kertovat, että he ehtivät hankkia riittävästi ruokaa ja juomavettä kotiinsa ennen ruokakauppojen sulkeutumista ja ovat pärjäävät toistaiseksi hyvin. Monilla tilanne on huonompi.

– Valtio suunnittelee aloittavansa leivän ja veden jakelun. Ihmiset tarvitsisivat myös kaasua ruoanlaittoa varten ja dieseliä lämmitykseen, Sirkku Lepojärvi kertoo.

– Lapsemme hieman turhautuvat neljän seinän sisällä kerrostalossa, mutta toisaalta meillä on enemmän yhteistä aikaa perheenä, kertoo Daniel Lepojärvi perheensä arjesta Jordaniassa. Kuva: Lepojärvien perhealbumi.

Valistusta uusin keinoin

Koronan leviäminen on toisaalta asettanut rajoituksia kehittyvissä maissa tehtävälle työlle, toisaalta lisännyt valistustyön tarvetta. Monessa maassa paikallinen väestö saattaa jäädä vaillinaisen tai jopa disinformaation varaan ja vaarantaa siten itsensä ja perheensä lisäksi myös yhteisönsä turvallisuuden. Uusia keinoja tiedon välittämiseen otetaan nyt koko ajan käyttöön. Jordaniassa valistustyötä on tehty muun muassa viestipalvelu WhatsAppin välityksellä.

– Eräs paikallinen kumppanimme on soittanut läpi työn piirissä olevat vammaisten lasten perheet ja varmistanut, että heillä on kaikki tarvittava, täsmällinen tieto. Jordanian hallituksella on nyt oma puhelinlinja vammaisille henkilöille, Sirkku Lepojärvi tuo esiin.

Irakin kurdialueilla toimivat Fidan paikalliset kumppanit jakavat Facebook-sivuillaan koronatietoa ja kertovat muun muassa tautia ehkäisevistä käytänteistä. He ovat tehneet erityisesti vammaisille suunnatun korona-aiheisen radio-ohjelman sekä jakaneet suojavarusteita sadalle sellaiselle perheelle, joissa on eritystarpeisia lapsia tai vaikea taloudellinen tilanne. Lisäksi opettajat saavat jatkuvasti ajantasaista tietoa koronatilanteesta Facebookin ja WhatsApp -ryhmien välityksellä.

Itä-Afrikassa pelätään koronaepidemiaa 

Korona ei ole vielä levinnyt laajasti Itä-Afrikkaan, mutta paikalliset pelkäävät epidemian puhkeamista. Eri maissa mietitään uusia, luovia keinoja kertoa koronaviruksesta ja sen aiheuttaman taudin vaaroista. Esimerkiksi Keniassa on tehty koronasta kertovia lauluja, joita soitetaan radiossa.

Eräs Fidan Itä-Afrikkaan jääneistä suomalaisista työntekijöistä on Tansanian Arushassa asuva ohjelmaneuvonantaja Virpi Mesiäislehto.

– Meiltä on kyselty, olemmeko palaamassa Suomeen. Haluamme kuitenkin elää tansanialaisten rinnalla tässä tilanteessa, vaikka emme fyysisesti voikaan kohdata ihmisiä. Varustaudumme saamiemme ohjeiden mukaisesti ja olemme hankkineet ruokavarastoa sekä lääkkeitä.

Mesiäislehto kertoo, että monet ulkomaalaiset ovat jo lähteneet maasta. Pääsyy lähtöön on Tansanian heikot terveyspalvelut – Kenian sulkiessa rajansa Tansaniasta ei enää pääse tarvittaessa korkeatasoiseen sairaalahoitoon Nairobiin.

– Samaan aikaan turvallisuuttamme uhkaa yleistyvä ulkomaalaisviha, koska virus nähdään ulkomaalaisten tuomana. Tämä ei ole ohimenevä ilmiö, vaan varmasti vahvistuu hädän kasvaessa kriisin aikana, kun syyllisiä halutaan löytää.

Tällä viikolla Tansaniassa on todettu 12 ihmisen sairastuneen koronaan.

– Afrikkalaisilla on etumatkaa muuhun maailmaan nähden, kun koronaviruksesta opitaan lisää, mutta tuo etumatka lyhenee nopeasti ilman oikeita toimia. Siksi on tärkeää toimia heti, Mesiäislehto pohtii.

Koronavirusepidemian estäminen on suuri haaste Afrikassa monissa maissa, joissa ihmiset elävät päivittäin kädestä suuhun – Monet eivät pysty jäämään kotiin tai muutoin varautumaan epidemiaan. Juoksevan veden puute rajoittaa käsienpesumahdollisuuksia. Koronaviruksen leviämiseen vaikuttaa lisäksi se, että perheet asuvat tiiviisti pienissä asunnoissa.

Vammaisten asema on tukalin

Fida tekee työtä haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien ja ihmisarvon edistämiseksi. Kriisiaikana vammaisten asema heikentyy entisestään. Erityisen vaikea heidän tilanteensa on niissä maassa, joissa erityisryhmille suunnattuun tiedotukseen ei panosteta.

– Selvitämme yhteistyömahdollisuuksia kuurojen oman järjestön kanssa, miten voimme turvata tiedon kulun koronasta heillekin, jotta he osaavat varautua ennaltaehkäisevästi. Tässä apuna ovat muun muassa viittomakieliset videot, Virpi Mesiäislehto kertoo.

Myös näkövammaisten tilanne on haastava, koska he toimivat tuntoaistin varassa – Pahimmassa tapauksessa erilaisilta pinnoilta voi saada tartunnan. Vaikka Tansaniassa on perustettu lukuisia käsienpesupisteitä, sokeiden ei ole helppo löytää niitä ilman kohdennettua tiedotusta.

– Monet vammaiset ovat riippuvaisia perheenjäsentensä avusta kaikissa päivittäistoiminnoissaan, kuten ruoansaannissa, hygienian ylläpidossa ja turvallisuuden säilymisessä. Mitä tapahtuu, kun avustaja sairastuu? Näihin haasteisiin yritämme löytää ratkaisua paikallisten kumppaneidemme kanssa.

Fidan kumppanilla, Tansanian helluntaikirkolla, on omia terveysasemia ja sairaaloita. He ovat pyytäneet tukea sairaaloiden hygienian parantamiseen.

– Erityinen haaste tässä koronavirustilanteessa ovat sairaaloissa vierailevat läheiset, jotka tuovat ruokaa potilaille. Sairaaloissa ei ole ruokatarjoilua, minkä vuoksi potilaat ovat riippuvaisia ulkoa tuodusta ruoasta, Virpi Mesiäislehto kuvaa.

Bangladeshilaisessa julisteessa havainnollistetaan koronalta suojautumista kuvien avulla.

Osa Fidan lähetetyistä työntekijöistä on jo palannut tai pian palaamassa Suomeen, kun taas osa jää asemamaihinsa. Jokaisen työntekijän kanssa on tehty tilannekartoitus, riskiryhmiin kuuluvat on huomioitu ja lisäksi on selvitetty eri maiden tarjoamat mahdollisuudet terveydenhuoltoon. Järjestö seuraa tilanteen kehittymistä ja pitää yhteyttä eri puolilla maailmaa oleviin työntekijöihinsä. Heitä on tällä hetkellä 88 yhteensä 26:ssa maassa. Osalla heistä on perhe mukanaan.

Teksti: Ninarose Maoz