Kirjoittanut
Elokuvaohjaaja Klaus Härön uusi elokuva käsittelee muun muassa vanhempiensa huomiotta jääneitä lapsia. Härön mukaan lapset ovat kautta aikain olleet se ryhmä, jotka jätetään herkästi yksin.
Vastikään Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinnon saaneen elokuvaohjaaja Klaus Härön uusi elokuva Miekkailija saa ensi-iltansa maaliskuussa. Toivontuottajille antamassaan haastattelussa hän avaa 50-luvulle sijoittuvan elokuvan teemoja.
Miekkailija kertoo koululaisten liikunnanopettajaksi muuttavasta huippumiekkailijasta. Pikkuhiljaa hän huomaa lasten takertuvan häneen yhä enemmän.
”Mitä ne hakee musta?”, Härö kuvaa päähenkilön ajatusta.
”Ne hakee sitä vanhempaa, jota niillä ei ole. Isät, jotka on hävinneet sodassa tai vainojen aikana ja äidit, jotka tekevät kaksivuorotyötä.”
Itsenäisyyden tavoittelu johtaa irrallisuuteen
Lapset ovat kautta aikain olleet Härön mielestä se ryhmä, joka helposti jätetään pärjäämään omineen.
”Me arvostetaan tässä ajassa sitä, että lapset ovat itsenäisiä ja nähdään vain aamulla tai illalla, kun ollaan väsyneitä. Tällaisessa tietysti ihmettelee sitä, että milloin se yhteys perheessä saa tilaa syntyä ja kasvaa. Jos itsenäisyys on se, jota tavoitellaan, niin kyllähän heistä itsenäisiä kasvaa – sekä lapsista että meistä.”
Härön mukaan itsenäisyyden tavoittelu johtaa siihen, että ihmisistä tulee kuin ”itsenäisiä saarekkeita”, ja irrallisuuden tunne kasvaa ja yhteisöllisyyden kokemus vähenee.
”Siinä, mitä me arvostetaan, niin siinä ne valinnat tehdään. Tästä itsenäisyydestä on tullut meille eräänlainen tämän ajan epäjumala.”
Katso haastattelu tästä.
