Kirjoittanut
Viime vuonna tehtiin monia kiinnostavia arkeologisia löytöjä Israelista ja sen ympäristöstä: Länsimuurista löytyi toisista kivistä eroava kulmakivi. Jerusalemista löydettiin laatikollinen pronssikolikoita kaupungin piirityksen ajalta ensimmäiseltä vuosisadalta ja Etelä-Israelista mahdollisesti kuningas Daavidin hallintokoneistolle kuuluneita savisinettejä.
Baalin temppeli, katkelma Vanhaa testamenttia Jeesuksen ajalta sekä kolikkokätkö Jerusalemin piirityksen ajalta. Vuonna 2014 löydettiin nämä sekä monia muita Raamatun historiaan liittyvät arkeologisia aarteita.
”Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät” on tuttu vertauskuva psalmista 118. Myös Jeesus sovelsi sitä itseensä puheissaan. Symbolin taustalla on todennäköisesti ollut konkreettinen käytäntö, sillä yhden viime vuonna tehdyn löydön perusteella näyttää siltä, että Jerusalemin temppelin rakennusprojektissa jouduttiin hylkäämään joitakin kiviä.
Israelin arkeologisista kaivauksista vastaavat viranomaiset ovat pikkuhiljaa saaneet esiin Itkumuurin eli Länsimuurin perustukset, jotka ovat 60 metriä nykyisen maanpinnan alapuolella. Muurista löytyi yksi täysin erilainen kivi. Se on sileä ja leikkaamaton, toisin kuin kaikki muut Länsimuurin kivet.
– Tämä kivi on tuotu temppelivuorelta ylimääräisenä niiden kivien joukosta, joita käytettiin temppelin rakentamiseen, kommentoi kaivauksia johtanut arkeologi Eli Shukron Israel Hayom -lehdelle.
Shukronin mukaan kivi hyödynnettiin myöhemmin rakennetussa Länsimuurissa. Hänen mukaansa sitä ei kuitenkaan rakennuttanut temppeliä viimeistelevä Herodes, kuten yleensä ajatellaan, vaan hänen poikansa Agrippa I ja tämän jälkeläinen Agrippa II.
Muutama milli Vanhaa testamenttia
Herodeksen temppeli tuhoutui vuonna 70, kun Jerusalemia piirittänyt Rooman armeija sai neljän vuoden jälkeen kaupungin puolustuksen murennettua. Elokuussa Israelin antiikkiviranomaisten kaivauksissa löydettiin kaupungin läheltä keraaminen laatikko ja sen sisältä 114 pronssikolikkoa. ”Siionin pelastumiselle” -tekstin lisäksi kolikkoihin on kaiverrettu sanat ”neljäs vuosi”, joka viitannee piiritysvuoteen 69.
– Ilmeisesti joku pelkäsi, että loppu lähestyy, ja kätki omaisuutensa, varmaankin toiveissa noutaa se myöhemmin, todettiin antiikkiviranomaisten tiedotteessa.
Jerusalemin kaatuessa katosi myös Kuolleen meren lähellä asuva Qumranin erakkoyhteisö. Se jätti jälkeensä kuuluisat kirjakääröt, joita alettiin löytää 1940-luvun lopulta lähtien. Lähes koko Vanhan testamentin ja muita pyhiä tekstejä sisältäviä fragmentteja pidetään usein 1900-luvun tärkeimpänä arkeologisena löytönä.
Erakkoyhteisön jäämistö sisälsi myös pieniä, nahkaisia raamantunlausekoteloita, jollaisia juutalaiset miehet rukoillessaan edelleen käyttävät. Rapistuneita koteloita ei kuitenkaan ollut tutkittu tarkkaan. Viime vuonna Yonatan Adler -niminen tutkija onnistui tietokoneskannauksen avulla löytämään niiden sisältä yhdeksän uutta, muutaman millin kokoista tekstifragmenttia, joissa on katkelmia toisesta ja viidennestä Mooseksen kirjasta.
Todisteita Daavidin valtakunnasta
Ensimmäisen temppelin rakennutti Raamatun mukaan Daavidin poika Salomo. Viime vuosikymmeninä jotkut tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet legendaaristen kuninkaiden historiallisuuden. Nekin, jotka uskovat historialliseen Daavidiin, epäilevät yleensä hänen olleen paikallinen pikkuprinssi ennemmin kuin suuren valtakunnan kuningas. Israelin ei katsota vielä olleen poliittisesti yhtenäinen sinä aikana, kun Daavidin katsotaan eläneen.
Gazan lähellä Etelä-Israelissa tehdyistä kaivauksista on kuitenkin löytynyt lisätukea sille, että jo 900-luvulla Israelissa olisi toiminut laaja hallintokoneisto. Jimmy Hardinin johtama kaivausryhmä kaivoi esiin kuusi savisinettiä, jollaisia kuninkaat ja viranomaiset käyttivät tunnuksinaan virallisissa kirjeissä.
– Nämä ovat ilmeisesti ainoat tunnetut esimerkit 900-luvulle ajoitetuista sineteistä, mikä tekee löydöstä ainutlaatuisen, Hardin totesi Mississippi
State Universityn tiedotteessa.
Pyöreä ja kelluva arkki
Erilaiset vedenpaisumuskertomukset ovat muinaisessa Lähi-idässä olleet yleisiä. Hyvin tunnetun babylonialaisen tulvakertomuksen sankarina ei ole Nooa, vaan toinen hyvin samankaltainen hahmo, Atra-hasis.
Uutta tietoa babylonialaisesta tarinasta tarjoaa niin ikään viime vuonna löydetty kännykän kokoinen savenpalanen ajalta 1900–1700 eKr. Laattaan
kaiverretussa tekstissä kerrotaan, kuinka Atra-hasiksen jumala Enki kehottaa häntä valmistamaan arkista pyöreän, toisin kuin Raamatun ja Gilgamesh-myytin tulvakertomuksissa. Pyöreän aluksen seilaamista on hankala kuvitella, mutta ei tarvitsekaan.
– Arkin ei tarvinnut mennä mihinkään, sen tarvitsi vain kellua, selitti British Museumin tutkija Irving Finkel laatan kirjoittajien oletuksia The Telegraph -lehdelle.
