Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Kirkon tasa-arvokysely: seurakunnissa esiintyy sekä sanallista että fyysistä häirintää

 

Kuva: Istockphoto

Kirkon tutkimus ja koulutus toteutti alkuvuodesta 2022 kyselyn, jolla kerättiin tietoa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Kysely suunnattiin seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille.  Kyselyn perusteella seurakunnissa esiintyy sekä sanallista että fyysistä häirintää.  Lähes kymmenesosa kirkon työntekijöistä oli kokenut häirintää sekä työyhteisön sisältä että ulkopuolelta. Luottamushenkilöiden kokema häirintä oli tapahtunut pääasiassa luottamustehtävässä. Työntekijöistä seitsemän prosenttia ja luottamushenkilöistä kolme prosenttia kertoi kokemansa häirinnän jatkuvan edelleen.

Seurakuntien työntekijöistä yli 17 prosenttia kertoi jonkun esittäneen sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyviä ikäviä huomautuksia tai loukkauksia nykyisessä työpaikassaan. Luottamushenkilöistä alle kymmenesosa oli kokenut tällaista häirintää nykyisessä luottamustehtävässään. Fyysistä lähentelyä oli kokenut kymmenesosa työntekijöistä ja muutama prosentti luottamushenkilöistä. Osuudet olivat tässä kyselyssä selkeästi suurempia kuin esimerkiksi Kirkon alan työalabarometrissä vuonna 2011, jolloin kuusi prosenttia vastaajista kertoi työpaikalla esiintyvän seksuaalista häirintää.

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön vs. johtaja Veli-Matti Salminen toteaa: ”Vaikka vuosien 2011 ja 2022 kyselyaineistot eivät ole suoraan vertailtavissa, häirintää kokeneiden huomattava osuus kuitenkin kertoo, että koetusta häirinnästä puhutaan enemmän ja työyhteisöissä on aiempaa selkeämmät rajat sille, mikä on häirintää ja mitä ei kuulu suvaita.”

Sukupuoli merkittävä koetun eriarvoisuuden peruste

Sukupuoli nousee kyselyn perusteella merkittäväksi tekijäksi kokemuksessa eriarvoiseen asemaan joutumisesta esimerkiksi työuralla etenemisessä, palkkauksessa tai muissa eduissa. Seurakuntien työntekijät kertoivat kokeneensa eriarvoisuutta erityisesti sukupuolen, ammatti- tai henkilöstöryhmänsä sekä iän perusteella. Luottamushenkilöillä taas eriarvoisuuden kokemukset perustuivat erityisesti uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai ikään.

Sukupuoleen perustuva syrjintä työntekijöiden kokemana oli tässä kyselyssä keskeisempi kuin Kirkon alan työalabarometreissä vuosina 2005-2011, jolloin työntekijäryhmiin kohdistuva syrjintä oli yleisempää kuin eri sukupuoliin kohdistuva.

Tasa-arvon kehittämiskohtia vertaillessa henkilöstöryhmien välinen tasa-arvo nousi keskeisimmäksi osa-alueeksi. Kolmasosa vastaajista näki siinä olevan paljon kehitettävää. Etnisessä tasa-arvossa näki paljon kehitettävää noin kuudesosa vastaajista, sukupuolten tasa-arvossa ja ikätasa-arvossa reilu kymmenesosa kummassakin.

Lähes 17 prosenttia työntekijöistä ja jopa kolmannes luottamushenkilöistä kertoi keskustelun pappien sukupuolesta ja viranhoidosta olevan seurakunnassa edelleen ajankohtaista. Tämä tulee esiin esimerkiksi siten, että seurakunnan jäsen ei halua osallistua naispuolisen papin toimittamaan jumalanpalvelukseen. Noin neljäsosalla vastaajista oli kokemuksia tästä. Vastaajista alle viidennes kertoi myös seurakuntaan tulevan vierailijan toivoneen pappien työvuorojen järjestelyjä jumalanpalveluksissa sukupuolen perusteella. Seitsemän prosenttia työntekijöistä ja kahdeksan prosenttia luottamushenkilöistä kertoi seurakunnassa tehdyn jumalanpalveluksia koskevia työvuorojärjestelyjä sukupuolen perusteella.

Ongelmiin on herätty

Aloite kyselyn toteuttamiseen tuli työryhmältä, jonka Kirkkohallitus perusti maaliskuussa 2021 edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkon työyhteisöissä ja toiminnassa. Ryhmän tehtäviin kuuluu kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen seurantaa.

Myös arkkipiispa Tapio Luoma on kiinnittänyt asiaan huomiota – erityisesti osallistuttuaan vuoden 2021 aikana Naisjärjestöjen keskusliiton ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen, Kirkkohallituksen ja Suomen Lähetysseuran keskustelusarjaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa.

Emme ole onnistuneet kitkemään rakenteellista syrjintää kirkostamme.

Arkkipiispa Luoma pitää tutkimuksen tuloksia huolestuttavina: ”Emme ole onnistuneet kitkemään rakenteellista syrjintää kirkostamme. Vastuu kuuluu meille kirkon johtajille”, arkkipiispa sanoo.

Arkkipiispan mukaan on tärkeä vahvistaa syrjintää ehkäiseviä rakenteita ja osaamista kirkossa: ”Jo olemassa oleviin välineisiin kuten häirintäyhdyshenkilöverkostoon ja yhdenvertaisuussuunnitteluun tulee panostaa. Tasa-arvoa edistävät ja syrjinnältä suojaavat käytännöt pitää saada kaikkialla ajantasaisiksi ja yhdenmukaisiksi.”

Kyselyn vastaajina on Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen kokoama verkkopaneeli, jossa on yhteensä 568 henkilöä. Kyselyyn vastasi 240 työntekijää ja luottamushenkilöä ja vastausprosentti oli 40 %. Kyselyn teemoina olivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, koettu tasa-arvo, koettu syrjintä, koettu häirintä ja kiusaaminen sekä pappisvirka ja sukupuoli.

Kirkon viestintä