Ihmisiä ja ilmiöitä: Koronatartuna oli viedä äänen lisäksi koko Tom Bollströmin elämän – ”Koin olevani Jumalan kanssa kasvokkain” Elämäntaito: Vatikaanin uusi dokumentti listaa ihmisarvon “raskaat loukkaukset” – Ihmisellä on oikeus elämään, ei kuolemaan

Kirkon perheneuvonta syntyi vastauksena sodan jälkeisiin ihmissuhdeongelmiin – Sittemmin palvelusta on kehittynyt oiva vientituote

 
lapsi pitää kädestä kiinni kahta aikuista jotka seisovat hänen molemmin puolin. Kuvassa kaikki ovat selin.

”Kun perheen ihmissuhteita vahvistetaan, sillä edistetään koko yhteisön toipumista vaikeista kokemuksista ja rakennetaan omalta osaltaan vahvempaa, luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvaa yhteiskuntaa”, Suomen Lähetysseuran työntekijä Pia Ruotsala toteaa. Kuvituskuva: Pixabay

Kirkon perheneuvonta on toiminut Suomessa jo vuodesta 1944 alkaen. Palvelu syntyi sodan jälkeiseen aikaan, jossa miehet olivat palanneet kotiin rintamalta, eikä mikään ollut ennallaan.

Avioerojen määrä nousi sotaa edeltäneestä ajasta kolminkertaiseksi, kun puolisoiden välillä oli ristiriitoja ja oli vaikea sopeutua arkeen sodan jälkeen.

Kirkon perheneuvonta alkoi tamperelaisen pastori Matti Joensuun ilmoituksesta kaupunkilehteen. Ilmoituksessa Joensuu tarjosi pareille keskusteluapua, jonka tarve oli suuri. Vuosien aikana työ laajeni ja tuli osaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sielunhoitotyötä. Kirkon perheneuvonta on vaikuttanut myös yhteiskunnalliseen sosiaalityöhön sekä perheterapian kehittymiseen Suomessa.

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

Vuonna 2022 perheneuvonnan asiakkaita oli yli 17 000. Aiempien vuosien tavoin yleisimpänä tulosyynä olivat vuorovaikutusongelmat. Palvelua käyttivät eniten 30–39-vuotiaat, joiden osuus kasvoi edellisvuodesta.

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on kaikkiaan 37, ja niissä työskentelee lähes 180 koulutettua työntekijää. Perheneuvontaa tehdään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi ja venäjäksi sekä tulkin välityksellä. Yli puolella keskuksista on sopimus hyvinvointialueen kanssa perheasioiden sovittelusta ja/tai perheneuvonnasta.

Perheneuvontatyötä tehdään tunnetuksi myös maailmalla

Tammikuussa 2023 Suomen Lähetysseura järjesti ensimmäisen kansainvälisen kirkon perheneuvonnan webinaarin, joka kokosi linjoille yli 50 ammattilaista kymmenestä eri maasta.

Tervehdyssanoissaan arkkipiispa Tapio Luoma totesi, että kirkon perheneuvonta on erittäin tärkeää koko kirkon näkökulmasta, mutta ei vain kirkolle tai yhteiskunnalle, vaan erityisesti niille ihmisille, jotka saavat tukea parisuhteisiinsa: ”Kirkon perheneuvonta on merkittävä osa kirkon perustehtävää.”

Suomen Lähetysseuran työntekijä Pia Ruotsala on ollut kehittämässä kirkon perheneuvontaa Virossa ja Kambodžassa sekä luomassa yhteyksiä perheneuvontatyöhön Nepalissa. Perheneuvonnan koulutus on alkanut vastikään myös Unkarissa.

Monissa sodista ja muista yhteiskunnallisista levottomuuksista toipuvissa maissa, kuten Palestiinassa, Myanmarissa ja eteläisen Afrikan maissa, on sama tilanne kuin Suomessa 80 vuotta sitten.

”Kun perheen ihmissuhteita vahvistetaan, sillä edistetään koko yhteisön toipumista vaikeista kokemuksista ja rakennetaan omalta osaltaan vahvempaa, luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvaa yhteiskuntaa”, Ruotsala toteaa.

Perheneuvonnan eroavaisuuksista huolimatta ihmisten perustarpeet ovat samat eri maissa

Pia Ruotsala kertoo, että Kambodžalle ja Virolle on yhteistä se, että ympäröivä yhteiskunta ei tiedä juuri mitään kirkon perheneuvonnasta tai pariterapiasta, ja siihen saattaa liittyä paljon ennakkoluuloja sekä vääriä käsityksiä.

”Virossa tyypillisimmät syyt hakeutua perheneuvontaan ovat lapsiin liittyvät kysymykset, kasvattaminen ja perheväkivalta. Kambodžassa apua haetaan erityisesti perheväkivaltatilanteissa, sukupolvien välisissä kysymyksissä sekä erilaisissa vuorovaikutusongelmissa.”

”Kambodžalaisessa parisuhteessa ei ole tapana jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan kumppanin kanssa. Maan yhteisöllisessä kulttuurissa parin tai perheen istuntoon saattavat asiakkaat itse kutsua myös naapureita, ja yksityisyyden suojeleminen luottamuksellisuudella on uusi asia”, Pia Ruotsala kertoo.

”Yhteiskunnallinen turvattomuus heijastuu sukupolvisena hiljaisuutena sekä Virossa että Kambodžassa eli omien syvimpien tuntojen jakaminen voidaan kokea vaarallisena. Kambodžalaisilla on luonnostaan vahva läsnäolon taito, mikä tuo laatua kohtaamisiin. Virolaisasiakkaat toivovat usein tehokasta hoitoprosessia ja kotitehtäviä.”

”Kulttuurisista tai kontekstiin liittyvistä erityispiirteistä huolimatta on todettava, että syvimmillään ihminen ja pari- sekä perhesuhteisiin liittyvät tarpeet ovat samanlaisia kaikkialla. Universaalia on tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään, kokea merkityksellisyyttä, läheisyyttä ja samalla riittävää erillisyyttä sekä itsenäisyyttä”, Ruotsala sanoo.