Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Kirkon keskusrahasto teki yli kymmenen miljoonan alijäämän

 

Kuva kirkolliskokouksen toukokuun 2019 kokoontumisesta. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Kirkon keskusrahaston taloudellinen tulos notkahti päättyneellä tilikaudella yli kymmenen miljoonaa alijäämäiseksi.

Kirkolliskokous vahvisti torstain istunnossaan Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2020 sekä hyväksyi kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden alijäämä -10 379 086,86 euroa kirjataan taseeseen oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään.

Myös Kirkon eläkerahaston tilinpäätös tilikaudelta 2020 vahvistettiin. Kirkon eläkerahastolle vuosi 2020 oli tuotoltaan hyvä. Vuoden 2020 sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 7,5 prosenttia. Salkun reaalituotto 7,3 prosenttia ylitti sijoitussuunnitelmassa asetetun kolmen prosentin reaalituottotavoitteen.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

“Näillä toimenpiteillä haluttiin tukea seurakuntia ja kirkollisia järjestöjä äkillisessä pandemiatilanteessa. Jälkikäteen tarkasteltaessa erityisesti järjestöille suunnattu taloudellinen tuki osoittautui tilanteessa saajille merkitykselliseksi.”

Kirkon keskusrahaston taloudellinen tulos tilikaudelta oli sekä alijäämän (-10,4 miljoonaa euroa), että rahavarojen vähenemisen (-7,8 miljoonaa euroa) osalta heikko. Tulosta selittää seurakunnille ja kirkollisille järjestöille myönnetty ylimääräinen neljän miljoonan euron tuki sekä Kipan palvelumaksujen perimättä jättäminen.

“Näillä toimenpiteillä haluttiin tukea seurakuntia ja kirkollisia järjestöjä äkillisessä pandemiatilanteessa. Jälkikäteen tarkasteltaessa erityisesti järjestöille suunnattu taloudellinen tuki osoittautui tilanteessa saajille merkitykselliseksi”, talousvaliokunnan mietinnössä todetaan.

Rakenteellista alijäämää on noin kolme miljoonaa euroa. Talousvaliokunnan mietinnössä painotetaan, että kirkon yhteisen toiminnan talouden tasapainottaminen ei ole onnistunut kirkolliskokouksen aiemmin edellyttämällä tavalla. Mietinnössä peräänkuulutetaan tasapainottamissuunnitelmaa.

Kirkkohallituksen tulee laatia suunnitelma siten, että vuodesta 2023 alkaen Kirkon keskusrahaston talous on tasapainossa eli keskusrahastomaksun tuoton on katettava toiminnan kulut ja poistot.