Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Kirkolliskokous: Evankelisesta lähetysyhdistyksestä kirkon kahdeksas lähetysjärjestö

 

Kirkolliskokous kokoontui kuluvalla viikolla Turun kristillisellä opistolla. Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai kahdeksannen lähetysjärjestön, kun kirkolliskokous hyväksyi yksimielisesti Evankelisen lähetysyhdistyksen – ELY ry:n kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi.

Piispainkokous oli esittänyt ELY ry:n hyväksymistä kirkolliskokoukselle.

Kirkolliskokous kävi perustevaliokunnan mietinnöstä vilkkaan keskustelun, jossa pohdittiin erityisesti kirkon nykyisen lähetystyön kokonaiskuvaa ja sen arviointitarvetta. Keskustelussa käytettiin 22 puheenvuoroa. Perustelakivaliokunnan mietintöön oli jätetty kahdeksan edustajan allekirjoittama eriävä mielipide. Päätökseen ehdotettiin lisäpontta siitä, että piispainkokouksen tehtäväksi annettaisiin arvioida lähetystyön nykyjärjestelmän toimivuus seurakuntien, järjestöjen ja kumppanien näkökulmasta. Lisäponsi kaatui äänestyksessä äänin 51–47 eli piispainkokoukselle ei lähetetä pyyntöä.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtaja piispa Jari Jolkkonen muistutti, että vuonna 2024 järjestettävät lähetyskumppanuuden neuvottelut, jolle kirkolliskokous myönsi talousarvioehdotuksen yhteydessä määrärahan, antavat erinomaisen mahdollisuuden sekä kuulla kumppanuuskirkkoja että arvioida nykyisen järjestelmän kokonaisuutta. Jolkkonen kuvasi myös ohjauskeskusteluprosessia, joilla piispainkokous valvoo sitä, että lähetysjärjestöt noudattavat perussopimusta ja Yhteinen todistus -strategiaa. Valvonta tapahtuu joka syksy käydyissä ohjauskeskusteluissa, joiden materiaalit ovat myös avoimesti nähtävillä.

– Virallisen järjestelmän tarkoitus on palvella seurakuntia ja kokonaisuutta niin, ettei kaikkien yli 300 seurakuntatalouden tarvitse käydä ohjausneuvotteluja erikseen, muistutti Jolkkonen.

Kirkolliskokous katsoi, että ELY täyttää hyväksymisen ehdot.  ELY tekee työtä Venäjällä, Virossa, Sambiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Lisäksi sillä on pyrkimyksiä laajentaa työtään Afrikassa. Sen kannatus on mietinnön mukaan suhteellisen laajaa sekä seurakunnissa että yksityisesti. Lisäksi sen saaman kannatuksen odotetaan jatkuvan. Kokonaisarvion mukaan ELY on tarpeen kirkon lähetystehtävän toteutumiseksi.

ELY:n juuret ovat evankelisessa herätysliikkeessä. Itsenäisenä järjestönä ELY perustettiin vuonna 2008, osan evankelisesta herätysliikkeestä ajauduttua ulos Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) piiristä pappisvirkaa koskevien näkemyserojen vuoksi. Tällä hetkellä ELY:llä on kaksi lähetystyöntekijää Venäjällä Inkerin kirkon työyhteydessä ja Virossa yksi suomalainen lähetystyöntekijä sekä kolme kansallista työntekijää.

Kirkon lähetysjärjestöksi hyväksytty järjestö allekirjoittaa kirkkohallituksen kanssa lähetystyön perussopimuksen, jolla se sitoutuu kirkon lähetystyön peruslinjaukseen.