Kirkolla ei ole Nato-kantaa, mutta sillä on tärkeä tehtävä olla ihmisten tukena kaikissa olosuhteissa

 
sydämenmutoinen-pilvi-sinisellä-taivaalla

Kirkon tehtävä on välittää toivoa. Kuva: Pixabay

Suomi hakee Naton jäsenyyttää näinä päivinä. Mikkelin piispa Seppo Häkkisen lausunto valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta muistuttaa, että kirkolla on tärkeä tehtävä rauhan, luottamuksen ja keskinäisen ymmärryksen rakentajana.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen on laatinut asaintuntijalausunnon eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä vastauksena valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutoksia käsittelevään selontekoon. Selonteossa käydään läpi tilannetta, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kirkolla ei lausunnon mukaan ole kantaa siihen, tuleeko Suomen liittyä Natoon vai ei. ”Päätösvalta asiassa kuuluu maamme valtiojohdolle. Mahdollinen Nato-jäsenyys ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätepiste vaan uudenlaisen alku. Kirkolle on tärkeää, että se voi rakentaa rauhaa, luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä myös uudessa tilanteessa. Kirkon tehtävä olla ihmisten tukena säilyy kaikissa olosuhteissa.”

Parikanniemisäätiö neliöb. vko26. MJa

Kirkko hyväksyy aseellisen maanpuolustuksen tilanteissa, joissa kansan itsemääräämisoikeus, demokratia ja ihmisoikeudet ovat uhattuina. ”Tärkeää on, että suomalaiset kantavat vastuun rajojensa ja yhteiskuntajärjestyksensä puolustamisesta viime kädessä itse.”

Kun pahan valta näyttää kasvavan, meidän tehtävämme on vahvistaa toisen maailman ääntä.

Häkkinen toteaa lausunnossa, että Suomessa tulee edelleen varautua pakolaisten määrän kasvuun. Suomalaisen yhteiskunnan tarpeesta ja kyvystä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita on käytävä keskustelua. Tällaisessa tilanteessa kirkolla on luonteva tehtävä toimia eettisenä keskustelijana yhteiskunnassa. Kirkko toimii myös jo aiemmin yhteiskunnassa kasvanutta vihapuhetta vastaan.

Häkkisen mukaan selonteossa ei näy riittävästi se, että pandemian jälkihoitoon on kiireesti panostettava, ja että panostusta joudutaan nyt tekemään yhtä aikaa uusien uhkien kasvaessa. Myöskään sote-uudistukseen liittyviä murrosvaiheen ja siirtymäkauden riskitekijöitä selonteko ei Häkkisen mukaan ota huomioon.

Kirkon vahvuutena koko maan kattava organisaatio

Kriisitilanteissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko on viranomaistoimija, ja se huolehtii perustehtävänsä toteuttamisesta kaikissa olosuhteissa. Kirkko toimii osana yhteiskunnan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta ja kriisien uhrien auttamista kaikissa turvallisuustilanteissa.

Häkkinen muistuttaa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei kuitenkaan ole yksinomaan viranomaistoimija, vaan sillä on kyky toimia kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisen avun suunnittelijana, organisoijana ja kanavoijana. Kirkon vahvuutena on koko maan kattava organisaatio ja mahdollisuus tarvittaessa nopeaan reagointiin.

Kristillinen usko edustaa vakautta

Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen merkitys on Häkkisen mukaan parhaimmillaan siinä, että ne toiminnallaan vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.

”Turvallisuusympäristön muuttuessa kirkko ja kristillinen usko edustavat pysyvyyttä ja vakautta. Tämä on näkynyt myös ukrainalaisten pakolaisten elämässä. Monille heistä ortodoksinen usko on tärkeä, ja he hakeutuvat oman kirkkonsa jumalanpalveluksiin myös vieraassa maassa. Suomen ortodoksinen kirkko onkin palvellut hyvin pakolaisia”, Häkkinen kirjoitaa lausunnossaan.

”Yhteinen tehtävämme on vahvistaa hyvyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Ne voittavat itsekkyyden ja viholliskuvat. Yhteinen tehtävämme on tukea kauneutta, tunnetta asioiden kestävästä arvosta, kykyä tulla kosketetuksi epätoivon ja kyynistymisen uhatessa.”

”Emme voi ymmärtää sotaa emmekä julmia ja epäinhimillisiä tekoja. Kärsimyksen ongelma jää vaille vastausta. Kun pahan valta näyttää kasvavan, meidän tehtävämme on vahvistaa toisen maailman ääntä. Siinä kuuluu rakkauden ja auttamisen, huolenpidon ja anteeksiantamuksen ääni. Siitä kasvaa toivo ja turva.”

 

Seuraa Seurakuntalaista Facebookissa ja Twitterissä.