Kirkkoherrat ovat istuttaneet rantasalmelaisen pappilan puistoon kymmeniä eri lajin puita ja pensaita

 

Valkeakosken Sääksmäentiellä sijaitseva Puutarhakahvila Tervapääsky on Avoimet puutarhat -kohde, josta avautuu näkymä vastapäätä sijaitsevaan Sääksmäen kirkkoon. Kuva: Timo Jokinen

Avoimet puutarhat -tapahtuman yli 600 kohdetta houkuttelevat sunnuntaina 7.7. ihastelemaan kesän vehreyttä ja kukkaloistoa ympäri Suomen. Mukana on useampikin pappilan piha sekä ainakin yksi kirkkopuisto.

Avoimet puutarhat -tapahtumassa on tänä vuonna mukana ennätysmäärä kohteita.

Vierailla voi niin yksityisissä omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen puutarhoissa kuin monissa puutarhamatkailukohteissa ja taimistojen myymälöissä, joissa järjestetään päivän aikana erikoisohjelmaa.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

Samalla on mahdollisuus tutustua puutarhan omistajiin, heidän persoonallisiin ratkaisuihinsa sekä uusiin kasveihin.

Oman kiertueohjelman voi suunnitella etukäteen valitsemalla kohteet www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla.

Tapahtumassa on mukana esimerkiksi Kotkan vanhin puisto – englantilaistyylinen maisemapuisto – joka ympäröi Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkkoa (Ruotsinsalmenkatu 4).

Sen edustalla on näyttävä yli tuhannen neliömetrin suuruinen istutusalue, jossa kukkivat lukuisat perennat.

Etelä-Savossa, Rantasalmella, kirkkoherran pappila (Pappilantie 11) on sijainnut vuodesta 1803 Myllyharjun mäellä, jota Pappilanjoki kiertää. Puusto on osin vielä vanhempaa. Pappila puutarhoineen muodostaa perinteikkään kulttuurimaiseman.

– Kirkkoherrat ovat aikojen kuluessa istuttaneet noin kahden ja puolen hehtaarin suuruiseen puistoon monia puulajeja niin, että nykyisin siellä kasvaa n. 40 erilaista puuta ja pensasta. Niihin voi tutustua luontopolkua kulkien, kertovat Maarit ja Jorma Kaimio kohde-esittelyssään.

– Länsirinne on luonnontilassa. Kesällä siellä näkee runsaasti villiintyneitä varjoliljoja ja sinilatvoja. Nykyisen päärakennuksen (vuodelta 1870) itäpuolella on vanhoja omena- ja kirsikkapuita sekä marjapensaita.

Penkeissä kasvaa mm. pioneja, ruusuja, kurjenmiekkoja, kulleroita ja päivänliljoja.

Pappilan porstuassa voi tutustua paikan puutarhahistoriaan vanhojen valokuvien, karttojen ja puutarhasuunnitelmien avulla.

Antti Jarva puolestaan isännöi 1850-luvulla rakennetun Joutsenon yläpappilaa (Yläpappilantie 40).

– Pappilan siirryttyä omistukseemme vuonna 2010 olemme raivanneet ja kunnostaneet pihapiiriä vanhaa säilyttäen ja elvyttäen. Olemme myös tuoneet pihaan uusia kasveja ja kokeiluja niin, että piha alkaa olla meidän näköisemme.

Pentti Hiltunen avaa Enossa (Törölöntie 11) vuoden 1824 peruja olevan puutarhansa. Vanhassa pappilassa on 1800–1900-luvun vaihteessa suunniteltu ja perustettu englantilaisvaikutteinen puutarha hiekkakäytävineen.

Maksutonta, valtakunnallista Avoimet puutarhat –tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2012 lähtien. Kävijöitä eri kohteissa on vuosittain noin 50 000.