Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Kirkkoherra sai palautetta rap-messusta: ”Jos tällaista olisi ollut, en olisi eronnut kirkosta”

 

Radio Dein Viikon debatissa rummutettiin sekä erikoismessujen että perinteisemmän kirkkomusiikin puolesta. Debatisteina vierailivat Petri Laitinen ja Jyrki Knuutila. Kuva: Kai Kortelainen.

Kirkkoherra Petri Laitisen mielestä uudenlaisille messuille on tarvetta. Jumalanpalvelusperinteen tuntija Jyrki Knuutila pelkää pyhyyden kokemuksen katoamista.

Taivassalon kirkkoherra, teologian tohtori Petri Laitinen järjesti pari viikkoa sitten seurakunnassan Rytmin ja ilon messun, jossa hän räppäsi saarnansa. Hän kertoi keskiviikkona Kai Kortelaisen luotsaamassa Radio Dein Viikon debatissa, että messu oli jatkumoa erilaisille tapahtumille, joita seurakunta oli järjestänyt tavoittaakseen kirkosta vieraantuneita ihmisiä. Jumalanpalvelusperinteen ja liturgian asiantuntija, teologian tohtori Jyrki Knuutila debatoi Laitisen kanssa siitä, onko erikoismessuilla paikkansa seurakunnissa ja mikä niiden suhde on muuhun jumalanpalveluselämään.

Erikoismessuja on järjestetty Suomessa aiemminkin. Ensimmäinen messu oli Knuutilan mukaan Lasse Mårtensonin säveltämä jazz-messu 1960-luvulla. Sen jälkeen on toteutettu esimerkiksi dance-messu, pop-messu ja metallimessu. Kotka-Kymin seurakunta järjesti viime syksynä ensimmäisen rap-messun.

IK-opisto Neliöb. 17.-30.6.

Petri Laitinen: – Uudenlaiset messut ovat tuoneet ihmiskasvoisen kirkon

Petri Laitinen toi esiin Radio Deissä, että hän sai Rytmin ja ilon messusta paljon positiivista palautetta seurakuntalaisiltaan.

– Moni tuli kertomaan, että sai enemmän irti saarnasta kuin tavallisessa jumalanpalveluksessa. Kirkosta eronneita tuli myös kertomaan, että ”jos tällaista olisi ollut aikaisemmin, niin en olisi eronnut”.

Räppäävä kirkkoherra näkee, että erikoismessujen tärkein tehtävä on tavoittaa uusia ihmisiä ja saada heidät mukaan seurakunnan toimintaan. Laitisen mielestä uudenlaisille messuille on paljon kysyntää. Konsepti ei myöskään ole yhtä radikaali kuin monesti annetaan ymmärtää: – Jo psalmeissa Jumalaa ylistettiin rummuilla ja Luther sanoitti virsiä juomalauluihin, Laitinen muistutti.

– Musiikki ja laulut ovat mielestäni rukousta. Monen ihmisen kokemustasolla liturgia on ollut puuduttavaa, mutta musiikin kautta ihmiset jaksavat sitä paremmin.

Laitinen kokee, että erikoismessut ovat lisänneet yhteisöllisyyden kokemusta seurakunnissa ja olleet erilaisuudestaan huolimatta hyvin Jumalan sana -keskeisiä. Hänen mielestään ne ovat parhaimmillaan ”tuoneet esiin ihmiskasvoisen kirkon”.

– Uusissa messuissa otetaan tosissaan ihmisten kokemukset ja tunteet ja elämyksellisyys. Se on ehdoton vahvuus ja sitä ei saa hukata, kirkkoherra lausui.

Jyrki Knuutila: – Kenet seurakunta ottaa ”tähtäimeensä”, painotetaanko räppiä vai Bachia?

Jyrki Knuutila toi esiin Viikon debatissa, että erikoismessuilla voidaan kyllä tavoittaa ihmisiä, jotka nauttivat niiden tyylisestä musiikista, mutta perinteisemmästä jumalanpalveluksesta pitäville se voi olla jopa este kirkkoon tulemiselle.

– Eri ihmiset kokevat erilaisen musiikin pyhänä. Seurakunta joutuu päättämään, kenet se ottaa ”tähtäimeensä”, painotetaanko rap-musiikkia vai Bachia, Knuutila pohti.

Petri Laitinen määritteli pyhyyden kokemuksen niin, että se on läsnä aina, kun ihmiset lähestyvät Jumalaa. Jari Knuutila puolestaan pelkää, että kokemus pyhästä häviää erikoismessuissa.

– Jos lähdetään tekemään aidosti ja rehellisesti, niin silloin pyhyys on siinä, mutta jos tavoitellaan erikoisuutta, niin silloin se vaara on olemassa, että pyhyys katoaa ihmisten mielissä. Sanoman pitää olla etusijalla. Ongelma on, jos ydin hukkuu erikoisuuden alle.

Jyrki Knuutilan mielestä on ongelmallista, jos messun päähuomio keskittyy taiteilijaan tai taiteen esittämisen tapaan. Hän kuitenkin totesi, että tämä voi tapahtua myös tavallisessa messussa, jos siellä on vieraileva taiteilija esimerkiksi lukemassa epistolatekstiä.  Myös Petri Laitinen on sitä mieltä, että sanoman tulee olla ensisijalla messussa ja sen esittämisen keinojen vasta toisella sijalla.

Laitinen korosti, että hän halusi kunnioittaa räpillään Jumalaa ja osoittaa sen Hänelle. Kirkkoherra uskoo, että rap-musiikki voi olla katu-uskottavaa myös kirkossa esitettynä.

– Katu-uskottavuus tulee siitä, että on riittävän hyvät muusikot, saadaan flow aikaan, mikä on rapissa hyvin olennainen asia.

Molempien debatistien mielestä perinteisen jumalanpalvelusmusiikin paikka kirkossamme on kuitenkin edelleen vahva, eivätkä kanttoreita uhkaa joukkoirtisanomiset.

Viikon debatti on kuultavissa uusintana Radio Deissä sunnuntaina kello 20 tai ohjelma-arkistossa www.radiodei.fi/viikondebatti

Kommentoi aihetta Radio Dein Facebookissa: