Ihmisiä ja ilmiöitä: Koronatartuna oli viedä äänen lisäksi koko Tom Bollströmin elämän – ”Koin olevani Jumalan kanssa kasvokkain” Elämäntaito: Vatikaanin uusi dokumentti listaa ihmisarvon “raskaat loukkaukset” – Ihmisellä on oikeus elämään, ei kuolemaan

Keskustelusarja nostaa esiin elämän suuret kysymykset

 

Tampereella maailmankatsomuskeskustelu sai runsaan yleisön. Kuva: Rauno Nytorp

Tampereella Tapio Puolimatka ja Antti Eskola kävivät keskustelua aiheesta ”Mistä tiedän, mitä uskoa?” Keskustelu tieteestä ja uskosta jatkuu tällä viikolla Oulussa ja Jyväskylässä.

Viime viikolla alkanut Maailmankatsomukset puntarissa -keskustelusarja vie kevään aikana kristinuskon peruskysymykset yliopistojen luentosaleihin.

Ensimmäisen Tampereella järjestetyn tilaisuuden aihe oli luonteeltaan uskonnonfilosofinen: ”Mistä tiedän, mitä uskoa?” Taustaltaan marxilainen sosiologi Antti Eskola ja tunnustavana kristittynä avoimesti esiintyvä kasvatusfilosofi Tapio Puolimatka keskustelivat siitä, mistä uskonnollinen tieto saa oikeutuksensa ja miten Jumala sopii tieteentekijän maailmankatsomukseen.

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

– Maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska maailma ja ihminen ovat Jumalan luomuksia. Juuri siksi todellisuutta on mahdollista ymmärtää ja selittää järkiperäisesti, väitti Tapio Puolimatka keskustelussa.

– Minulle puolestaan tieteellinen tutkimustieto ja uskonnollinen usko puhetapoineen kuuluvat aivan eri maailmoihin. Vain tämänpuoleisesta maailmasta voimme saada tietoa, tuonpuoleisesta vain aavistuksia, paalutti tieteenfilosofista rajalinjaansa Tampereen yliopiston sosiologian ”ikoni”, emeritusprofessori Antti Eskola.

Edellyttääkö tieteentekeminen uskoa?

Eri tavoin tieteellistä ja uskonnollista tietoa jäsentävät tutkijat kävivät monipuolisen keskustelun, mutta eivät löytäneet yhteistä lähtökohtaa tiedonkäsitykselleen.

– Kun minä olen tehnyt empiiristä tutkimusta, en ole tarvinnut siihen mitään intuitiivista käsitystä Luojasta. Sellainen käsitys kuuluu uskonnolliseen maailmaan, Eskola totesi.

Puolimatka taas näki kristinuskon olemassaolon välttämättömänä perusedellytyksenä havaintojen luotettavuudelle ja koko tieteellisen kulttuurin kehittymiselle. Hän muistutti luonnontieteellisen vallankumouksen isähahmon Galileo Galilein (1564-1642) sanoista: ”Luonto on Jumalan käskyjen kuuliainen toteuttaja, niin että se ei koskaan riko sille asetettuja lakeja.”

– Tieteellinen läpimurto edellytti uskoa Jumalaan ja järjellisyyteen. Ja tämä usko vaikutti suoraan siihen, millaisilla metodeilla me teemme tiedettä, Puolimatka sanoi.

– Koko yliopistolaitos on syntynyt kristilliseltä pohjalta ja kirkon tuella 1100-luvulla. Olisi epä-älyllistä kieltää tämä tosiasia.

Vasemmistolaisuus ja kirkko

Keskustelun aikana Antti Eskola avasi myös omaa uskonnollisen ajattelun kehitystään ja muisteli 1960- ja 70-lukujen marxilaista aikakautta yliopistossa.

– Riitelin silloin vasemmistolaisena kirkon kanssa, koska kirkko oli meitä vasemmistolaisia vastaan. Erosin kirkosta, mutta en menettänyt kodin perua olevaa uskonnollisuuttani, joka on kulkenut koko ajan mukanani, kertoili Eskola.

Kirkkoon hän liittyi uudelleen jäätyään eläkkeelle yli 40 vuoden yliopistouran jälkeen 1990-luvun lopussa.

Vaikka Eskola halusi erottaa toisistaan tieteellisen tiedon ja uskonnollisen kokemuksen, hän jätti tilaa myös uskonnollisen todellisuuden olemassaololle.

– Aivan tiukasti en erota tämänpuoleista ja tuonpuoleista maailmaa toisistaan. Ihmettelen kuitenkin, miksi niin monet haluavat tuoda uskon alueelle väkisin tiedon ja tieteellisen varmuuden. Minulle riittävät uskonnolliset tuntemukset, ja ihmettelen, miksi ne eivät riitä muille. Minulla on samanlainen tunne Jumalasta kuin Paavalilla, joka sanoi, että ”hänessä me liikumme, elämme ja olemme…” Ja kyllä minusta uskonnollinen vakaumus sopii myös tieteentekijälle, Eskola tunnusti.

Eskolan mukaan uskoaan kuvaavan ihmisen tehtävä on paradoksaalinen: hänen pitää puhua sellaisista asioista, joista ei voi tietää.

– Paras tapa onkin puhua uskosta vertauksin niin kuin Jeesus teki, tiivisti Eskola.

Kiertue jatkuu

Maailmankatsomukset puntarissa -tilaisuuden järjesti Veritas Forum Finland yhteistyössä Opiskelija- ja koululaislähetys ry:n (OPKO) ja Tampereen helluntaiseurakunnan kanssa. Veritas Forum on kansainvälinen verkosto, joka järjestää oppilaitoksissa keskusteluja, tapahtumia ja kampanjoita tärkeistä elämänkysymyksistä.

Maailmankatsomukset puntarissa -sarjan toinen keskustelu käytiin viime viikon torstaina Kuopiossa Itä-Suomen yliopistolla. Siellä Tapio Puolimatka sai keskustelukumppanikseen filosofian professori Seppo Sajaman. Aiheena Kuopiossa oli ”Kristinusko – kulttuurin kehityksen este vai edellytys?”

Espoon Otaniemessä keskusteltiin viime perjantaina kosmisesta hienosäädöstä. Siellä Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkijatohtori Vesa Palonen pohtivat, miten selittyy se, että luonnonlait mahdollistavat elämän.

Tällä viikolla maailmankatsomuksellista keskustelua jatketaan Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa.

Lue myös:

Maailmankatsomuskampanjassa historiallisen laaja yhteistyöpohja

Kolmen debatin viikko