Kirjoittanut
Kansanlähetyksen tulevan lähetysjohtajan Mika Tuovisen mukaan Kansanlähetys joutuu jatkossa ottamaan kantaa siihen, lähteekö järjestö hakemaan naispappien kanssa yhteistyöstä kieltäytyville työntekijöilleen pappisvihkimyksiä ulkomailta tai kirkon ulkopuolelta.
Tuovinen toivoo piispoilta avarakatseisuutta naispappeutta vastustavia pappeja kohtaan, jos nämä eivät aio asettua töihin evankelis-luterilaisen kirkon paikallisseurakuntiin vaan suuntaavat töihin kristillisten järjestöjen palvelukseen.
Mika Tuovinen aloittaa Kansanlähetyksen lähetysjohtajana vuoden 2012 alussa nykyisen lähetysjohtajan Timo Rämän jäädessä eläkkeelle.
Tuovinen totesi Radio Dein Päivän vieras -ohjelmassa keskiviikkoaamuna, että Kansanlähetyksen pitää ratkaista, mitä se tekee, jos piispat jatkossakin kieltäytyvät vihkimästä papeiksi teologeja, jotka eivät sitoudu yhteistyöhön naispappien kanssa.
Piispat ovat suhtautuneet kielteisesti niin sanottujen erillisvihkimysten järjestämiseen. Erillisvihkimyksillä tarkoitetaan pappisvihkimyksiä, joissa vihittävinä ei ole naisia.
– Suuri kysymys on, vihitäänkö kirkon papeiksi niitä, jotka eivät suostu tekemään naisten kanssa yhteistyötä, vaikka he eivät menisi paikallisseurakuntaan työhön. Tässä toivoisin piispoilta avartumista, ettei tarvitsisi mennä sitä tietä, että järjestöt käyvät vihkimässä omia pappejaan muualla, Tuovinen totesi Radio Dein haastattelussa.
Luther-säätiö on herättänyt kirkollista kohua vihkimällä järjestön palvelukseen astuvat papit Ruotsissa Missionsprovinsin pappisvihkimyksissä. Vihkimyksissä ei ole mukana naisteologeja. Sittemmin säätiö on tehnyt päätöksen vihkiä pappinsa Suomessa nimittämällä Matti Väisäsen säätiön omaksi piispaksi.
Evankelis-luterilainen kirkko on pitää Väisäsen piispanvihkimystä kirkkolain vastaisena. Väisänen toimi Kansanlähetyksen pääsihteerinä vuosina 1967-1995
Vuoropuheluun piispojen kanssa
– Kansanlähetyksen rooli on haasteellinen, koska tarvitsemme Kansanläjetyksen johdossa ja paikallistasolla meidän piireissä Jumalan johdatusta, mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä, Tuovinen arvioi.
– Meidän on mietittävä, miten palvon paljon pitää järjestää omaa toimintaa ja missä määrin pystymme tekemään vielä paikallisten seurakuntien kanssa yhteistyötä.
Tuovinen aikoo lähetysjohtajana käydä aktiivista vuoropuhelua piispojen kanssa yhteisen tien löytämiseksi Kansanlähetyksen omien linjausten ja paikallisseurakunnissa vallitsevien käytäntöjen välille. Tuovinen ei itse kieltäydy yhteistyöstä naispappien kanssa paikallisseurakunnissa vieraillessaan. Hän kuitenkin korostaa ymmärtävänsä niitä järjestönsä työntekijöitä, jotka raamattunäkemyksensä vuoksi niin tekevät.
– Piispat ovat ainutlaatuisessa asemassa kirkkomme tulevaisuuden kannalta ja heidän sanomaansa kuunnellaan.
”Kansankirkon perusta kunnossa”
Kansanlähetyksen tuleva lähetysjohtaja näkee kansankirkossa paljon arvokasta, josta on syytä pitää kiinni.
– Iloitsen siitä, että meillä on evankelis-luterilainen kirkko, sen jäseninä me olemme tuhatvuotisen lähetystyön tulosta ja meidän pitää maksaa kirkkona velkaamme takaisin niille, jotka eivät ole vielä evankeliumina kuulleet.
– Meillä on kirkossa perustus kunnossa. Kirkkolaissa sanotaan, että kirkon perustana on Raamattu ja luterilainen tunnustus, näiden pohjalle on hyvä rakentaa kirkon toimintaa.
Omana toiveenaan Tuovinen esittää, että opetus kristinuskon perusasioista nousisi kirkossa nykyistä näkyvämpään asemaan. Esimerkiksi Katekismuksen sisällön avaamiseen olisi Tuovisen mukaan seurakunnissa tilausta.
Mika Tuovisen Päivän vieras -haastattelu uusintana Radio Deissä keskiviikkona 16.2. klo 13-14 ja yöllä klo 01-02.
Lue myös: ”Mika Tuovinen arvostaa luterilaista tunnustusta ja väljyyttä näkemyksissä”
