Turvakotien uuden rahoitusmallin myötä rahoitus on siirtynyt valtiolle. Aikaisemmin turvakoteja rahoittivat kunnat ja RAY.
Turvakotipaikkoja on tarjolla vähän suhteessa tarvitseviin. Helsingin turvakodilla ei 143 tapauksessa ollut tarjota paikkaa perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhrille vuonna 2014.
Pääkaupunkiseudulla turvakoteja toimii yhteensä kolme: Helsingissä ja Vantaalla sekä Monika-Naiset liiton Mona-koti maahanmuuttajanaisille. Espoon turvakoti lakkautettiin vuonna 2013.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa suositellaan, että tarjolla olisi yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Suomi on tähän sitoutunut, mutta käytännössä pääkaupunkiseudulla tavoitteeseen ei olla päästy.
Turvapaikkojen kysyntä kasvussa
Aiemmin turvakodit saivat rahoituksensa kunnilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Uuden rahoitusmallin myötä rahoitus tulee valtiolta.
Kunnallinen rahoitus sitoi palvelun vain kuntalaisille, mutta uuden rahoitusmallin myötä myös naapurikuntien asukkaat voivat hakeutua turvakodin asiakkaiksi.
”Sen jälkeen kun uusi malli tuli voimaan, turvakotipaikkojen kysyntä on kasvanut meillä merkittävästi”, Vantaan turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen sanoo.
Helsingin turvakodin sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sieväsen mukaan valtiolta saatava kiinteä rahasumma helpottaa talouden suunnittelua. Samalla se on kuitenkin pieni ja kattaa vain työstä aiheutuvat kulut. Asiakaspaikkoja rahalla ei hänen arvionsa mukaan voi lisätä.
Uudistuksen myötä turvakotipalvelut ovat nyt asiakkaille ilmaisia. Aikaisemmin turvakodissa olosta maksettiin vuorokausimaksua. Nykyään myös avun tarve määritellään turvakodissa, eikä kuntien sosiaalityössä.
Valtion rahoitus koskee vain kriisitilanteen alkuvaihetta. Jos asiakkaan avuntarve jatkuu, vastuu siirtyy taas kunnalle.
Lähde: Valomerkki
Kuva: Pixabay / goodinteractive
