Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Jumalanpalvelus hoitaa paremmin säännöllisesti käyviä

 

Saarnaa etsii paikallisseurakuntien jumalanpalveluksista vain harva. Kuva: KT/Henna Aaltonen

Kirkossakävijät hakevat jumalanpalveluksesta ennen kaikkea rauhoittavia tunnekokemuksia. Saarnaa jumalanpalveluksesta hakee harva. Seuraavaksi suosituimpia odotuksia jumalanpalvelukselle ovat seurakuntayhteys, uskon vahvistus, ehtoollinen ja Jumalan sana. Aktiivikävijöille kokemus on antoisampi kuin satunnaiskävijöille.
Tulokset käyvät ilmi TM Miia Leinosen ja dosentti Kati Niemelän tutkimuksesta Jumalanpalvelus arjen voimana – Seurakuntalaisten jumalanpalvelusodotukset ja -kokemukset.

 

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten jumalanpalvelukseen liittämiä odotuksia ja kokemuksia kyselyihin ja ryhmähaastatteluihin perustuvan aineiston valossa.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Tutkimuksen perusteella jumalanpalveluskävijöistä naisia on 70 prosenttia. Noin 60 prosenttia osallistujista oli yli 50-vuotiaita. Kuitenkin rippikoululaisia ja muita nuoria osallistujien joukossa oli myös huomattava määrä (joka viides). Sen sijaan nuorten aikuisten osuus on erittäin vähäinen.

23 prosentille kyselyyn vastanneista keskeisimpiä odotuksia jumalanpalvelukselle olivat rauhoittavat tunnekokemukset. 20 prosenttia vastasi hakevansa jumalanpalveluksesta seurakuntayhteyttä ja 13 prosenttia uskon vahvistusta. Sekä ehtoollista, Jumalan sanaa että yhteyttä Jumalaan odotti 12 prosenttia. Saarnaa kyselyyn vastanneista odotti vain kaksi prosenttia.

Tutkimuksen aineistoa kerättiin neljästä seurakunnasta (Forssa, Heinävesi, Kannelmäki ja Malmi) ja viidestä eri sunnuntain pääjumalanpalveluksesta.

Kokonaisuudessaan osallistujien kokemukset jumalanpalveluksesta olivat myönteisiä. Kokemukset olivat myös parantuneet verrattuna vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen.

Tyytymättömiä oli selvästi eniten nuorten aikuisten keskuudessa, joista peräti 27 prosenttia koki, ettei kyseinen jumalanpalvelus ollut sellainen kuin jumalanpalveluksen tulisi olla.

Jumalanpalvelusosallistumiseen liittyy tulosten perusteella vahvasti halu tulla hoidetuksi. Kyselyaineiston perusteella jumalanpalvelus hoitaa kuitenkin todennäköisemmin aktiivikävijää kuin satunnaiskävijää. Satunnaiskävijä kokee varsin harvoin jumalanpalveluksen uskoaan vahvistavaksi kokonaisuudessaan armolliseksi kokemukseksi.

 

Tutkimus löytyy verkosta: sakasti.evl.fi/verkkojulkaisu29