Raamatunopettaja ja pastori Jukka Norvanto sai kipinän raamatunopettamiseen pian uskoontulonsa jälkeen. Hän on huomannut, että raamatunopetus kiinnostaa ihmisiä tänäkin päivänä.
Raamattu kannesta kanteen on yksi Radio Dein kuunnelluimpia ohjelmia – vuodesta toiseen. Sarjan ensimmäinen jakso tuli ulos eetteristä ensimmäistä kertaa 29 vuotta sitten, 3.3.1997. Nyt ohjelmasarjassa on menossa jo viides kierros. Raamattu kannesta kanteen löytyy myös mobiilisovelluksena.
Moni kristitty on tullut siunatuksi opetuksesta. Medialähetys Sanansaattajien tuottama raamatunopetussarja on pastori Jukka Norvannon käsialaa alusta loppuun. Opetussarjasta on tehty myös raamatunopetuskirjat, joita on yhteensä 54. Kirjat on kustantanut Perussanoma Oy.
– Siinä vaiheessa, kun Suomi luopui markoista ja siirtyi euroon, kävin läpi kaikki jaksot, joissa puhuttiin markoista ja muutin ne euroiksi, Norvanto kertoo.
Sen jälkeen hän ei ole ohjelmasarjaan tehnyt päivityksiä. Jaksoja on yhteensä 1434.
– Kun olen jossain seurakunnassa vierailulla ja ihmiset tulevat kertomaan minulle, kuinka paljon Raamattu kannesta kanteen -sarja on heihin vaikuttunut, minulle tulee vähän ulkopuolinen olo, Norvanto tunnustaa.
– Olen jossain vaiheessa tehnyt sarjan enkä pysty paljoakaan siihen vaikuttamaan. Jumala käyttää sitä niin kuin käyttää.
Suojaava kilpi
Muutama vuosi sitten Norvanto jäi eläkkeellä Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysteologin tehtävästä, sitä ennen hän työskenteli Medialähetys Sanansaattajissa. Edelleen hän vierailee säännöllisesti seurakunnissa opettamassa ja saarnaamassa. Lisäksi hän kirjoittaa.
Juuri haastattelua edeltävänä päivänä hän oikoluki uusimman kirjansa vedoksen. Kirjan aiheena on kilpi. Norvanto kertoo, että kilpi mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: ”Minä olen sinun kilpesi” (15:1). Kilpi mainitaan Mooseksen kirjoissa myös toisen kerran, kun Mooses piti jäähyväispuhetta kansalle. Tällöin kilven suojaus laajeni yhdestä ihmisestä koko kansaan. Myös psalminkirjoittajat vetoavat Jumalaan suojaavana kilpenä.
Mutta Uudessa testamentissa sana kilpi on vain kerran, kun efesolaiskirjeessä puhutaan uskon kilvestä kristityn sotavarusteena (Ef. 6:16).
– Uudessa testamentissa Jeesus on se kilpi, joka suojelee omiaan.
Norvanto kertoo, että kilpiaihe tuli häntä vastaan monessa kohtaa eikä jättänyt häntä rauhaan.
– Piti selvittää itselle, mistä on kysymys. Kävin läpi kaikki Raamatun kohdat, joissa puhutaan kilvestä.
Tutkiiko raamatunopettaja Raamattua alkukielillä? Kyllä, Norvanto kertoo osaavansa tarvittavan määrän kreikkaa ja hepreaa.
– Kun Raamattua selittäessä käy läpi kommentaareja ja jos kolmessa kommentaarissa asiaa selitetään saman suuntaisesti, asia on selvä, mutta jos tulkinnoissa on eroja, silloin pitää katsoa alkutekstiä. Usein hankalan kohdan voi tulkita monella tapaa.
Ruotsin kirkon palveluksessa
Kilpi-kirja on Norvannon 90. kirja. Hänen kutsumuksenaan on Raamatun opettaminen, puhutun ja kirjoitetun sanan kautta.
Norvannon polku raamatunopettajaksi ei kuitenkaan ole ollut aivan suora, vaan hän aloitti opinnot teologisessa tiedekunnassa vasta lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta vuonna 1985, kun hän muutti vaimonsa Liisan kanssa Ruotsista Suomeen. Liisaan hän oli tutustunut opiskellessaan Savonlinnassa. Avioliiton he solmivat vuonna 1980.
Ruotsissa Norvanto on asunut pariin otteeseen, ensin ylioppilaskirjoitusten jälkeen Uumajassa, missä hän opiskeli englantia. Uumajan jälkeen oli vuorossa armeija ja kielenkääntäjäopinnot Savonlinnassa.
– Kun minäkin olin valmistunut vuonna 1981, mietimme, mihin menisimme asumaan. Entinen lukio-opettajani suositteli silloin Ruotsia.
Ruotsissa Jukka Norvanto palveli Ruotsin kirkossa. Vaikka hänellä ei ollut teologin pätevyyttä, hän sai piispan poikkeusluvalla myös saarnata. Varsinainen työtehtävä oli opettaminen.
– Silloin ajattelin, että tätä työtä varten olisi hyvä olla koulutus, Norvanto muistelee.
Teologisessa tiedekunnassa Jukka Norvanto suoritti myös yläasteen ja lukion opettajan pätevyyden, mistä on ollut hyötyä.
Sanan nälkä
Uskon tielle Norvanto löysi ollessaan armeijassa. Kun hän armeijan jälkeen aloitti opinnot Savonlinnassa, hän hakeutui heti seurakuntaan kysyen, olisiko siellä mitään toimintaa. No olihan siellä. Norvanto oli nälkäinen nuori mies ja kävi ahkerasti raamattupiireissä ja opiskeli Raamattua ulkoa.
– Minulla oli suuri halu oppia nopeasti. Aika pian aloin myös opettaa Raamattua.
Onko tunnetulla raamatunopettajalla esikuvia?
Ei oikeastaan, mutta aina silloin tällöin hän saa oivalluksia muiden opetuksista. Viime syksynä hän hankki Tukholman kristillisestä kirjakaupasta ruotsalaisen pastorin ja kirjailijan Olof Edsingerin kirjan Renhet (puhtaus). Edsinger on vieraillut Suomessakin.
– Kun ensimmäistä kertaa kuulin Edsingeriä, ihastuin hänen tapaansa käsitellä asioita. Pidän häneen jonkin verran yhteyksiä.
Kysyntää on
Raamatun asema on heikentynyt siitä, mitä se oli kymmeniä vuosia sitten. Norvanto näkee raamattukritiikin alkaneen jo 1880-luvulla, jolloin Helsingin yliopistossa historiallis-kriittinen raamatuntutkimus alkoi vähitellen saada jalansijaa. Silloin Raamattua alettiin tutkia historiallisena tekstikokoelmana eikä Jumalan sanana.
– Sieltä kritiikki juontuu, eikä se ole sen jälkeen koskaan laimentunut kokonaan.
Sotien jälkeen Suomessa on vähennetty useaan otteeseen koulujen uskonnonopetusta. Nykyään Jeesusta ei saa pitää esillä julkisella paikalla.
– Suomalainen yhteiskunta on perustunut pitkälti Raamatun arvoille. Kun sahataan uskon oksaa, jonka päällä on istuttu, tilalle tulee ihmisen uskomuksia ja arvoa.
Raamatunopetukselle on kuitenkin edelleen kysyntää. Norvanto toivoisi, että seurakunnissa uskallettaisiin enemmän opettaa Raamattua. Hän on huomannut, että saattaa olla pelkoa, etteivät ihmiset tule kuuntelemaan raamatunopetusta.
– Minulla on käsitys, että päinvastoin, ihmiset tulevat mielellään kuuntelemaan raamatunopetusta.
– Aina kun Jeesus meni uudelle paikkakunnalle, hän alkoi opettaa, Norvanto muistuttaa.
Jukka Norvannolle Raamattu on Jumalan sanaa. Varsinaisia uskon kriisejä hän ei ole kokenut, ellei sitten sellaiseksi lasketa teologisessa tiedekunnassa opiskelua.
– Teologisessa tiedekunnassa tulee paljon opetusta, josta tulee vihaiseksi. Jo johdantoluennolla opetettiin, että Raamattu on vain ihmisen ajatuksia Jumalasta. Jo silloin ajattelin, että jos se on vain ihmisen ajatuksia, niin miksi se vaikuttaa kuin olisi Jumalan sanaa.
Sari Savela
Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 1/2026.
