Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Jukka Norvanto: ”Ilmastonmuutoksessa on kyse luomakunnan huokaamisesta.”

 

Kuva: Kirsi Myllyniemi

Lähetyksen kesäpäivillä Hyvinkäällä etsittiin Raamatusta hyviä hedelmiä. Samalla kohdattiin sekä oma että maailman pahuus.

Radiopastorinakin tunnettu lähetysteologi Jukka Norvanto pohti Lähetyksen kesäpäivien lauantaiaamussa aihetta ”Hyvä – ei yksikään”:

– Tämän raamattuopetuksen aihe on otettu Paavalin kirjeestä roomalaisille. Kirjeensä alussa Paavali kertoo siitä, miksi kaikki ihmiset tarvitsevat kuulla hyvän uutisen eli evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta. Syy on selvä: maan päällä ei ole ainoatakaan ihmistä, joka omasta halustaan tahtoisi päästä Jumalan yhteyteen tai joka olisi niin hyvä, että voisi omien ominaisuuksiensa tai tekojensa perusteella tulla Jumalan hyväksymäksi.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Hän laajensi turmeltuneisuuden ihmisistä koko luomakuntaan:

– On oikeastaan mielenkiintoista, että lähes koko ihmiskunta tuntuu aikanamme ikään kuin havahtuneen tähän luomakunnan huokaamiseen. Siitähän ilmastonmuutospuheissa on kysymys. Ihmiset pelkäävät tulevaa. Sen sijaan sitä he eivät näytä muistavan, että luonnonkin pahoinvointi johtuu viime kädessä syntiinlankeemuksesta, muistutti Norvanto.

– Me emme elä emmekä toimi oikein sen enempää suhteessa lähimmäisiimme kuin luomakuntaankaan laajemmin. Syntiinlankeemuksen ja luomakunnan huokaamisen yhteyden tajuaminen voisi kuitenkin tuoda mukanaan myös toivon, josta Paavali totesi: ”Luomakunnalla on kuitenkin toivo.”

Nykyihmisillä on mielessään samoja kysymyksiä kuin Raamatun aikana eläneillä.

– Minusta näyttää siltä, että aikoinaan myös Job pohti kysymystä siitä, millä tavoin Jumala katsoo meitä ihmisiä. Hän näet kysyy jakeessa Job 10:4: ”Onko sinulla samanlaiset silmät kuin meillä, näetkö sinä samalla tavoin kuin ihminen näkee?”

– Jobin kysymys on epäilemättä monen muunkin ihmisen kysymys. Näkeekö Jumala minut todella jo nyt? Tietääkö hän, mitä ajattelen ja tunnen? Näkeekö hän asiat myös ihmisen näkökulmasta? Ymmärtääkö hän, millaista on olla ihminen? kyseli Norvanto.

Vuosisatoja myöhemmin on helppo sanoa, että Jobin kysymykseen on vastattu.

– Jumala on tosiaankin tullut ihmiseksi. Siksi hän tietää tarkalleen, miltä meistä milloinkin tuntuu ja hän näkee myös halumme piiloutua. Mutta Jumala näkee asiat myös laajemmin. Hän arvioi asioita myös ikuisuusnäkökulmasta eikä niin kuin me ihmiset, jotka ajattelemme lähinnä vain tätä nykyistä elämää. Siksi hän auttaa meitä näkemään myös syntimme ja sen, ettei yksikään ihminen täytä Jumalan mittapuita.

Mitä voi tehdä ihminen, joka tajuaa, ettei hyvä ole yksikään, ei edes hän? Mitä voi tehdä umpikujaan joutunut ihminen?

– Eiköhän vastaus ole selvä? Hänen toivonsa on siinä, että joku toinen tulee hänen avukseen, sellainen, joka ei ole itse joutunut ansaan. Sellainen, josta voidaan sanoa: Vain yksi on hyvä. Jeesus ei ole umpikujassa. Siksi hän voi ja tahtoo auttaa meitä, jotka emme voi auttaa itseämme, vakuutti Norvanto.

Lähetyksen kesäpäivillä moni pohtii Jumalan kutsua lähetystyöhön – lähtijäksi tai lähettäjäksi. Ajankohtainen on aina myös kutsu Jumalan yhteyteen.

– Jumalan kutsu saa nykyäänkin aikaan ihmisessä levottomuutta ja tyytymättömyyttä elämäntilanteeseensa. Siitä alkaa usein etsintä, joka tyydyttyy lopulta vasta, kun ihminen kohtaa Luojansa. Kutsu uskoa Jeesukseen on voimassa tälläkin hetkellä, painotti Norvanto.

Lähetyksen kesäpäivät ovat Lähetysyhdistys Kylväjän suurin vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Hyvinkään seurakunnan kanssa. Viikonlopun ohjelma jatkuu muun muassa lauantai-illan Ihmeellisesti tehty -lähetysjuhlalla, jossa siunataan työalueelle palaavat lähetit ja uudet työntekijät sekä juhlistetaan lähetysjohtaja Pekka Mäkipään eläköitymistä. Lasten ja koululaisten omat ohjelmat jatkuvat iltaan saakka.

Lähetyksen kesäpäiville voi osallistua paitsi paikan päällä, myös nettiradion ja Järviradion välityksellä. Radioitavat ohjelmat löytyvät Kesäpäivien sivuilta.

 
Kylvaja artikkelibanneri