Rauha ei aina synny diplomaattipöydissä tai otsikoissa, vaan joskus viidakossa, nöyrän työn ja johdatuksen kautta. Lahtelaislähtöinen Juha Christensen oli keskeinen taustavaikuttaja Acehin historiallisessa rauhansopimuksessa – työ, joka sai alkunsa seurakuntanuorten lähetysunelmasta ja huipentui Nobelin rauhanpalkinnon arvoiseen prosessiin. ER Korhola -podcastissa Christensen avaa rauhan rakentamisen kulisseja, esteitä, iloja ja varjoja – sekä pohtii myös rauhan mahdollisuuksia…
Rauhanvälittäminen ei aina ala välttämättä neuvottelutarjouksena koulutetun diplomaatin pöydältä. Tie rauhaan voi alkaa viidakosta, ötököiden ja maanraivauksen parissa hikoillessa. ER Korhola -podcastissa kuvataan rauhanvälittäjän ainutlaatuinen polku, joka alkoi kielentutkimisesta alkukantaisissa oloissa ilman kirjakieltä elävän heimon parissa.
Martti Ahtisaari palkittiin Nobel-palkinnolla
Lahtelaissyntyinen Juha Christensen on tunnettu siitä, että hän oli taustavaikuttaja Acehin rauhansopimuksessa, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja joka palkittiin vuonna 2008 Nobelin palkinnolla. Sopimus allekirjoitettiin 15. elokuuta 2005 Helsingissä presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä, ja se päätti lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen konfliktin Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen (Gerakan Aceh Merdeka) välillä.
Juha oli Acehin rauhanprosessin varsinainen arkkitehti, joka aikanaan toi osapuolet Ahtisaaren luo ja valvoi myös vuosia paikan päällä Acehissa rauhansopimuksen noudattamista ja rauhanprosessin toteutumista. Asia on merkittävä, sillä Acehin taisteluissa oli kyse kolmenkymmenen vuoden verisestä sissisodasta ja poliittisesta konfliktista, jossa Vapaa Aceh -liike ajoi Sumatralla sijaitsevan Acehin alueen itsenäisyyttä Indonesiasta. Maata ja kulttuuria hyvin tunteva Juha sai osapuolten luottamuksen pitkällä taustatyöllä ja sinnikkyydellä.
Autuaita ovat rauhantekijät
Polun alku syntyi seurakuntanuorien lähetysinnostuksesta 1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Jo parikymppisinä Juha ja hänen puolisonsa Liisa suunnittelivat asumista ulkomailla lähetystyön merkeissä ja kouluttautuivat kielenkääntäjiksi sitä silmällä pitäen. Muutaman Indonesiassa vietetyn vuoden jälkeen he palasivat kotimaahan mutta yhteydet Indonesiaan säilyivät vahvoina koko ajan, myös bisneksen merkeissä.
Rauhantyö on vaikeaa. Lisäksi se on epävarmaa: koskaan ei voi tietää, onnistuuko hanke vai meneekö monivuotinen työ hukkaan. Menestyksen salaisuus jääkin usein salaisuudeksi. Haastattelussaan Juha kuvaa kaikkia niitä esteitä, joita rauhalle voi tulla, mutta myös iloisia yllätyksiä, jotka syntyvät siitä, kun luottamus ja kova työ palkitaan. Rauhan syntymisen aikoina ihmeteltiin, millä lahjoilla lahtelainen toimitusjohtaja teki sen mitä monet diplomaatit ja rauhanjärjestöt olivat vuosia yrittäneet. Mutta myös Juhan prosessi kesti vuosia, ja Juha myöntää haastattelussa, että koki asiassa myös johdatusta.
– Koko unelma rauhasta oli sellainen. Inspiraatioksi tuli Jeesuksen sanat “Autuaita ovat rauhantekijät”, Juha toteaa.
Rauhan turmeleminen
Unelma opetti kuitenkin realismia. Christensenin mukaan ei pidä yllättyä, että myös rauhantyön parista löytää kateutta ja kilpailua. Siksi hän puhuu paitsi peace buldingista, rauhanrakentamisesta, myös peace spoilingista, rauhan turmelemisesta.
– Maailmasta löytyy myös tahoja, jotka ovat valmiita lietsomaan ongelmia lisää, jotta joku toinen ei veisi heiltä sulkaa hatusta.
Joskus rauhanjärjestötkin voi pahoittaa mielensä rauhan syntymisestä; tästä lisää Eija-Riitta Korholan podcastissa Dei Plussassa. Samassa jaksossa Juha pohtii tietä ulos myös Ukrainan kriisistä.
Teksti: Eero Korhola, Eija-Riitta Korholan haastattelun pohjalta
