Jatkukoon reformaatio!

 

Martti Lutherin kerrotaan naulanneen teesit vuonna 1517 Wittenbergin linnankirkon oveen. Ovi on sen jälkeen vaihtunut, eikä reformaationkaan tulisi jäädä pysähdyksiin. Kuva: Esa Mangeloja

Sidommeko omantuntomme Raamattuun vai Raamatun omaantuntoomme? Lutherin teesit muuttivat maailmaa 500 vuotta sitten, mutta tarve uskonpuhdistukselle ei ole kadonnut.

Kerrotaan, että 31.10.1517 munkki ja Wittenbergin yliopiston opettaja Martti Luther naulasi 95 teesiään paikallisen kirkon oveen ja että tästä alkoi uskonpuhdistuksena tai reformaationa tunnettu prosessi. Nykyisin teesien varsinainen oveen naulaaminen on kyseenalaistettu, mutta tosiasia on, että tavalla tai toisella hän julkaisi väitteensä herättääkseen keskustelua niissä ilmaistuista asioista. Ja keskustelua ne totisesti herättivät!

Kirjapainotekniikan kehittyminen mahdollisti sen, että niin teesit kuin muukin Lutherin kirjallinen tuotanto levisi laajasti kulovalkean tavoin. Lutherista itsestään riippumatta — ja toisinaan vastoin hänen tahtoaankin — hänen kirjoituksiaan levitettiin innokkaasti. Taisivat jotkut kirjapainon omistajat tehdä samalla melkoisia voittojakin Lutherin avulla, vaikka hän itse ei niistä taloudellisesti hyötynytkään.

IK-opisto (vuosisop) neliöb.17.-30.1.MJa

 

Historian merkittävin vallankumous?

Ei ole liioiteltua sanoa, että reformaatio on merkittävimpiä vallankumouksia, joita historia tuntee. Sen vaikutukset ja seuraukset maailmassa — erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa — ovat vertaansa vailla. Kyseessä ei ollut pelkästään uskonnollisen maailman muutos, vaan reformaation voima tuntui yhteiskunnallisista rakenteista aina yksilöiden ajattelun vapautumiseen ja oikeuksiin saakka.

Se on vaikuttanut osaltaan kansallisvaltioiden syntyyn ja sen alkuvaiheessa tulee näkyviin historiallisesti otollinen hetki saksalaisten kansallisen identiteetin vahvistamiselle ja irtiotolle Rooman kirkon valtapiiristä. Luther sai elintärkeää tukea paikallisilta ruhtinailta ja ritarikunnan edustajilta, jotka tahtoivat ottaa etäisyyttä Italian kirkolliseen hierarkiaan ja saivat uudistushenkiseltä munkilta ja teologilta apua tavoitteisiinsa.

Reformaatio osoittaa, että yhdenkin ihmisen hengellinen etsintä päästä yhteyteen Jumalan kanssa voi johtaa kansakuntien ja maailman muuttumiseen. Martti Lutherin etsintä johti siihen, että löytyi aarre: evankeliumi Kristuksesta ja hänen armostaan, jolloin Jumala lahjoittaa vanhurskauden ja pelastuksen uskon perusteella. ”Evankeliumi on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat – – Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: Uskosta vanhurskas saa elää.” (Room. 1:16–17) Evankeliumin totuuden löytyminen muutti Lutherin oman elämän ja sen julistaminen muutti historian kulkua.

 

Raamattu oli Lutherin auktoriteetti

”Olen sidottu niihin Raamatun kirjoituksiin, joihin olen viitannut, ja minun omatuntoni on Jumalan sanan vangitsema. Ei ole oikein eikä turvallista toimia omaatuntoaan vastaan. En voi toimia toisin. Tässä seison. Jumala auttakoon minua.” Nämä Lutherin sanat Wormsin valtiopäivillä 1521 kiteyttävät reformaatioon liittyvän periaatteen Raamatun auktoriteetista kaiken muun yläpuolella.

Luther puhui myös omastatunnosta, mutta hänen ymmärryksensä siitä oli hyvin erilainen kuin mitä nykyisin korostamme puhuessamme kunkin ihmisen oikeudesta toimia omantuntonsa mukaisesti.

Lutherille omatunto edusti kokonaisvaltaista käsitystä ajattelusta, mielestä ja sisimmän suuntautumisesta. Hänen omatuntonsa oli sidottu Raamatun sanaan, se ei siinä mielessä ollut vapaa. Puheessaan Wormsissa hän korosti nimenomaan tällaista nöyrää suhtautumista Jumalan kirjoitetun ilmoituksen edessä.

Reformaation tarve on edelleen ilmeinen. Nykyisin ylimmäksi asetetaan helposti ihmisen omatunto, jolla ymmärretään yksilön oikeutta määritellä oma totuutensa ja tulkintansa niin uskon kysymyksistä kuin elämästäkin. Tällöin Raamattu menettää jumalallisen ilmoitusluonteensa, se ei enää ole Jumalan sana ihmisille, vaan pikemminkin ihmisten kuvausta kokemuksistaan ja ajatuksistaan suhteessa Jumalaan. Sellaisena se ei enää kelpaa auktoriteetiksi, vaan ainoastaan yhdeksi esimerkiksi ja kuvaukseksi ihmisten ja yhteisöjen uskonnollisista kokemuksista. Raamattu vangitaan omantunnon alaisuuteen ja yksilön omien mieltymysten palvelukseen.

Siksi huudamme: jatkukoon reformaatio! Ihminen ei edes nykyisen lisääntyneen tietonsa avulla ole ylimmäinen auktoriteetti uskon ja elämän kysymyksissä. Jumalan sana on sitä. ”Omatuntoni on Jumalan sanan vangitsema. En voi toimia toisin. Tässä seison. Jumala minua auttakoon.”