Jäsentilastot: Hiipumiskehitys helluntaiseurakunnissa jatkui hieman loiventuen

 

Helluntaiseurakuntien jäsenmäärä vähenee hiljalleen, ja 45 000 jäsenen rajapyykki lähenee. Viime vuoden kokonaisvähennys ei ollut dramaattinen, mutta kasteiden määrä laski kymmenisen prosenttia. Kuvituskuva Porvoon helluntaiseurakunnasta.
(Anssi Tiittanen)

Helluntaiseurakuntien vuoden 2018 rankka jäsenpudotus ei toistunut. Kasteiden määrä vähenee silti kaiken aikaa.

Suomen helluntaiseurakunnissa kastettiin viime vuonna 595 uutta jäsentä. Luku on kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin edellisvuonna, jolloin kastettuja oli 651.

Jäseniä helluntaiseurakunnissa on nyt 45280, mikä on 133 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.

Jalohaukat vko 3 SMy

Luvussa ovat mukana maan suomenkieliset helluntaiseurakunnat. Numeromäärät voivat vielä hieman muuttua, koska aivan kaikki seurakunnat eivät vuodenvaihteeseen mennessä olleet toimittaneet jäsenkehityslukujaan tiedot kokoavalle kustannusyhtiö Emronelle, joka toimittaa helluntaiseurakuntien madonluvut sisältävää Seurakuntaopas-kirjaa.

Helluntaiseurakunnat eivät ole samanlaisen kirkollisen väestökirjanpidon piirissä kuin esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenet. Vuoden lopussa 11 427 maan helluntailaisesta kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon, mutta suurin osa jäsenistöstä kuuluu paikallisiin helluntailaisiin yhdistyksiin, ja ovat väestökirjanpidon osalta tavallisessa väestörekisterissä.

 

Pudotus loiveni

Helluntaiseurakunnissa siis kastettiin tai vastaanotettiin siirtotodistuksella muista vapaakristillisistä yhteisöistä 133 ihmistä vähemmän, kuin mitä jäseniä kuoli tai muulla tavoin poistui seurakunnista.

Kokonaispudotus on toki reilusti pienempi kuin vuonna 2018, jolloin se oli noin viisi sataa jäsentä. Äänensävyt olivatkin vuosi sitten tammikuussa huolestuneita.

– Kaikesta huomaa, että julistuksen painopiste kasteelle innostamisesta on sivuutettu, Hyvä Sanoma ry:n evankelista-koordinaattori Helena Kärkkäinen totesi tuolloin (RV 03/2019).

Kasteiden määrässä ollaan hiivuttu tasaisesti 1990-luvulta alkaen. Viimeksi kastettujen määrä ylitti tuhannen rajapyykin vuosituhannen vaihteen vuosina. Vielä kymmenen vuotta sitten vuonna 2010 kastettuja oli 834.

Viime vuosikymmenen vaihteessa elettiin harvinainen elpymisen kausi, kun muutaman vuoden ajan helluntaiseurakuntien jäsenmäärä kasvoi hieman muutama vuosi peräjälkeen. Kehitys katkesi vuonna 2014, jonka jälkeen 0,5–1,0 prosentin pudotus on ollut vuosittaista.

Vuosi 2017 taas oli harvinainen kaste-ennätysvuosi, jolloin kastettuja oli yllättäen jälleen lähes tuhat. Tuolloin seurakunnissa korjattiin satoa vilkastuneesta maahanmuuttajatyöstä, jota tehtiin vuoden 2015 pakolaisaallon myötä.

Kärki tylsyy

Suurten kaupunkien ulkopuolelta kymmenen kastevilkkaimman seurakunnan joukkoon nousee Salo kahdella kymmenellä kastetulla.

– Meillä oli pitkään niin, että suurin osa kastetuista oli turvapaikanhakijoita. Nyt suhdeluku on kääntynyt niin, että ulkomaalaistaustaisia oli neljä, pastori Eero Ketola kertaa Salon lukuja.

– Suurin osa kastetuista oli viime vuonna yllättäen niin sanottuja tavallisia työikäisiä paikkakuntalaisia ihmisiä.

Myös Hämeenlinnassa on ollut suhteellisesti vilkasta, 13 kastettua, ja Mäntsälässä Itä-Uudellamaalla kastettuja oli viime vuonna kymmenen.

Jotain helluntaiseurakuntien kastetilanteen muuttumisesta kertoo se, että kymmenellä kastetulla Mäntsälä mahtuu jo seurakuntien ”kymmenen kärkeen”.

Seurakunnista eniten kastettiin viime vuonna Seinäjoella, jossa kastettuja oli 34. Kärkiluku on laskenut viime vuosista: on ollut tavanomaista, että Seinäjoella kastetaan 50–60 ihmistä vuosittain.

Helsingin Saalem-seurakunnalla on ollut todellinen välivuosi kasteiden suhteen: tavallisesti kymmeniä ihmisiä kastavassa maan suurimmassa helluntaiseurakunnassa kastettiin viime vuonna vain 14 uutta jäsentä.