Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

”Järkiperäinen argumentaatio ei auttanut Päivi Räsästä”

 

Rakkauteen vedotaan nykyään monissa asioissa. Kuva:Leon Brocard

Nykyihmiselle tunne on auktoriteetti yli kaiken muun.

Kristityt sen sijaan puolustavat mielipiteitään järjellä, sanoo pastori Esa Hyvönen.

Hyvösen mukaan tunneälystä on tullut nyky-yhteiskunnassa niin vahva normi, että tunteensa piilottava tai niitä heikosti ymmärtävä saatetaan leimata poikkeavaksi.

 

Ylen Ajankohtaisen Kakkosen Homoillassa väestöliiton kliininen seksologi Tarja Sandberg sanoi, että perinteisiä arvoja puolustettaessa ”unohdetaan ihminen, hänen kokemuksellisuutensa ja se tunnepuoli, ja mennään jonkun instituution taakse.”

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

Homoidentiteettinsä tunnustava kansanedustaja Oras Tynkkynen nostatti puolestaan tunteita kysymyksellä: ”Tuntuisiko se teistä yhtä pahalta kuin minustakin tuntuu se, että minulla ei tässä yhteiskunnassa ole oikeutta mennä naimisiin?”

Pastori Esa Hyvönen kirjoittaa uusimmassa Ristin Voitossa siitä, miten nykyihmiselle emotionaalisuus on kaiken mitta. Järkiperäisesti kommunikoinut Päivi Räsänen sai vastaansa tunteen.

– Terapiakulttuurissa yksilöihmisen tunteen ja kokemuksen tärkeys korostuu ja ulkoisten auktoriteettien, kuten kodin, uskonnon ja yhteiskunnan, asema arvojen välittäjänä vähenee, toteaa Hyvönen.

 

Titanic antoi esimerkin

Aikamme eetoksessa tärkeintä on yksilöä ”eheyttävä, aito kokemus”.

Populaarikulttuuri, kuten jättisuosittu Titanic-elokuva (1997), ovat näyttäneet esimerkkiä. Onnenonkija Jack (Leonardo DiCaprio) rakastuu kaunotar Roseen (Kate Winslet).

 

Tämä johtaa yhteen elokuvan kuuluisimmista kohtauksista, jossa avioliiton ulkopuolella tapahtuva sukupuoliyhteys esitetään peitellysti ja suuria tunteita herättävästi.

– Rose perustelee kiinni jäätyään uskottomuuttaan: ”Hän [Jack] pelasti minut kaikilla niillä tavoilla, millä ihminen voidaan pelastaa.”

Seksuaalisuus nousi keskiöön

Hyvösen mukaan psykoanalyysin kehittyminen 1800- ja 1900-luvuilla nostivat seksuaalisuuden nykyaikaisen ihmiskäsityksen keskiöön.

– Siitä syystä seksuaalista pidättyväisyyttä alettiin pitää epäonnistumisena yksilön kasvussa mahdollisuuksiensa tai persoonansa täyteen mittaan.

– Ihminen täytyi pelastaa tältä epäonnistumiselta ja seksuaalikeskeinen ihmiskuva sai uskonnollisen sävyn, kirjoittaa Hyvönen.

Lue Keravan helluntaiseurakunnan johtavan pastorin Esa Hyvösen artikkeli kokonaan tästä.