Hämeen linnan Kirkkosalissa voi nyt ihastella vaikuttavaa, taidehistoriallisesti merkittävää kaappia, jonka koristeissa enkelit kantavat Kristuksen haavoja.
Alun perin alttarikaappi hankittiin vuonna 1872 Someron kirkosta Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin, joista osaltaan myöhemmin muodostui Suomen kansallismuseo.
Hankintamatka tehtiin Zacharias Topeliuksen valtuuttamana.
Nyt Someron alttarikaappia voi ihastella Hämeen linnan kolmannessa kerroksessa, Kirkkosalissa, jonne se sijoitettiin kuukausia kestäneen konservoinnin jälkeen.
– Alttarikaappia voi pitää loisteliaana. Veistotyö on korkeatasoista, esimerkiksi jokaisella enkelillä on yksilölliset kasvonpiirteet, kertoo Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne.
Erityisyyttä korostaa koon ja taiturimaisen veistotaiteen lisäksi kaapin kolmiulotteisuus. Puutapeilla kiinnitetyt enkelit ja Neitsyt Maria näyttävät leijuvan ilmassa.
Isokokoinen alttarikaappi koostuu kolmesta osasta. 166 sentin korkuisen kaapin keskiosa on lähes metrin levyinen.
Ikonografialtaan alttarikaappi on runsas ja yhdistää monia teemoja. Keskiosan pääaihe on Ilmestyskirjan Maria.
Tutkijakonservaattori Henni Reijonen uskoo, että loistelias esine on vienyt monien ajatukset toiseen todellisuuteen:
– Enkelit kantavat Kristuksen haavoja – lävistettyjä käsiä, jalkateriä ja sydäntä.
Alkuperäisen väriloiston palauttamiseksi kaksi konservaattoria puhdisti ja restauroi kaappia kuukausien ajan.
Likakerrosten alta paljastunut kullan kiilto oli voimakas ja värimaailma keskiaikaiselle taiteelle tyypillisesti melko kirkas.
– Työ oli erittäin hidasta ja pikkutarkkaa. Likakerrokset olivat kasautuneet herkkien pintojen ja veistosten syvennyksiin. Samalla sodanjälkeistä, hieman kesken jäänyttä konservointia korjattiin ja paranneltiin.
Alttarikaappi on valmistettu tammesta 1500-luvun alkupuolella nykyisen Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella, mutta tarkkaa dokumentaatiota sen vaiheista Suomessa ei ole.
Kaappia on korjattu kalliisti vielä 1600-luvun vaihteessa, mikä osoittaa sen olleen yhä tuolloin esillä.
Suomen kansallismuseon mukaan on mahdollista, että alttarikaappi olisi voinut olla esillä Turun linnassa. Se selittäisi kaapin korjauksen vielä sen jälkeenkin, kun Ruotsi irtaantui Kustaa Vaasan hallituskaudella katolisesta kirkosta vuonna 1527.
Lähde: Suomen kansallismuseon tiedote
