Iso-Britanniassa juutalaisvastaiset vihateot räjähtivät kuukaudessa ennätyslukemiin – Suomessa ollaan vielä lintukodossa

 

Globaalin kristinuskon professori Elina Vuola ja kirkkohistorian dosentti Mikko Vesala olivat A-studiossa haastateltavina antisemitismin rajuun nousuun liittyen.

Antisemitismi on viime viikkoina lisääntynyt rajusti Euroopassa. A-studion asiantuntijat painottivat tiistaina 7.11.2023, ettei koko maailman juutalaisia pidä yhdistää siihen, miten Israelin nykyhallitus toimii.

Antisemitismi on räjähtänyt kasvuun Euroopassa palestiinalaisen äärijärjestön, Hamasin, tehtyä iskun Israeliin lokakuun 7:ntenä.

Ranskassa ja Iso-Britanniassa on viimeisen kuukauden aikana kirjattu yli tuhat juutalaisvastaista tekoa.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Britanniassa luku on korkein 40 vuoteen.

Juutalaisia on uhkailtu, synagogia töhritty ja yritetty polttaa. Mielenosoituksissa on saatettu juhlia Hamasin tekemään iskua.

Faktat kerrottiin A-studiossa 7.11.2023, jossa yksi teema oli antisemitismi.

Haastateltavina olivat antisemitismin asiantuntija ja kirkkohistorian dosentti Mikko Vesala sekä uskontodialogin ja globaalin kristinuskon professori Elina Vuola.

Ohjelmassa Mikko Vesala totesi, että Suomessa eletään antisemitismin suhteen vielä lintukodossa.

– Suomessa tapahtuu nyt samaa, mitä aiemmin on koettu rajummin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa, ehkä Yhdysvalloissakin.

Suomessa juutalaiset eivät välttämättä uskalla puhua julkisesti hepreaa, käyttää kipaa tai riipuksena Daavidin ristiä.

Uskontodialogin ja globaalin kristinuskon professori Elina Vuola vahvisti A-studiossa, että Suomenkin juutalaiset tuntevat sen epämiellyttävän ja yleisen tavan, että heitä tentataan Israelin hallituksen politiikasta, vaikka he ovat suomalaisia ja äänestävät Suomessa.

– Osa antisemitismista on puhetapaa, osa tekoja. Juutalaisiin on historian aikana kohdistettu ennakkoluuloja ja viharikoksia oikealta, vasemmalta ja keskeltä, myös uskonnollisista sekä ei-uskonnollista syistä, Vuola toteasi.

– Lintukodossa vielä olemme, vaikka esimerkiksi töhrintää esiintyy. En ole huolestunut väkivallasta, vaikkakin on mahdollista, että yksittäinen hullu päättää ryhtyä toimiin, arvioi Vesala.

Juutalaisvastaista käytöstä lietsovat vuosisatojen aikana kasaantuneet argumentit, ennakkoluulot, vihat ja vainot.

– Se ei ole antisemitismia, jos arvostelee Israelia tai sen armeijaa, mutta helposti mennään siihen, että kyseenalaistetaan koko Israelin valtion olemassaolo tai siihen, että syyllistetään koko maailman juutalaiset.

Antisemitismin kitkentään ja hillintään tarvitaan Vesalan mukaan valistusta:

– Suomen kouluissa pitää yhä edelleen opettaa, mitä holokaustissa tapahtui. Tieto siitä on esimerkiksi Yhdysvalloissa nuorten keskuudessa heikentynyt. Pidetään huolta siitä, ettei niin käy Suomessa.

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2021 strategian antisemitismin kitkemiseksi ja juutalaisen elämänmuodon vaalimiseksi Euroopassa.

Vuolan mielestä se oli samalla jäsenmaille kehotus, elleipä jopa velvoite, tehdä kansallinen strategia.

Hän toivoo, että jokainen tarkistaisi käsityksiään juutalaisten oletetusta vastuusta siitä, mitä Israelissa tällä hetkellä tapahtuu.

Vuolan mielestä hyvä testi on kokeilla, mitä tulee mieleen, kun ajattelee juutalaista ihmistä.

– Tuleeko mieleen ensimmäiseksi Israelin miehitys, pommitus, Hamas tai Gaza vaiko pieni, vanha ja rikas suomalainen vähemmistö, johon olisi kiinnostavaa tutustua?

Lähde: A-studio 7.11.2023