Islamin pelko ruokkii myös juutalaisvastaisuutta

Suomessa antisemitistiset asenteet ilmenevät usein Helsingin juutalaiskeskukseen kohdistuvana häirintänä ja ilkivaltana. Kuva: Wikimedia Commons

Turvapaikanhakijat ovat lisänneet antisemitismiä pelättyä vähemmän. Helsingin juutalaisen seurakunnan edustaja pitää äärioikeistolaista muukalaisvihaa ykkösongelmana.

Saksalaisessa vastaanottokeskuksessa työskentelevä juutalainen naisoptikko joutuu asiakkaansa solvausten ja sylkemisen kohteeksi, kun asiakkaalle käy ilmi, että häntä hoitava työntekijä on juutalainen.

Loppuvuodesta 2015 tapahtunut välikohtaus on yksi esimerkki siitä, miten Euroopan juutalaiset ovat joutuneet maahanmuuttajien aggression kohteeksi.

Antisemitistiset vihanilmaisut ovat lisääntyneet viime vuosina useissa Länsi-Euroopan maissa, ja pieni rooli kehityksessä on maanosaan tulleilla noin kahdella miljoonalla pääosin muslimimaista kotoisin olevalla turvapaikanhakijalla.

Rooli on kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi Saksan juutalaisyhteisössä vielä vuosi sitten pelättiin: ylivoimaisesti suurin osa juutalaisvastaisista teoista on edelleen äärioikeiston tekemiä.

Saksaan vuosina 2015–16 saapuneista yli miljoonasta turvapaikanhakijasta enemmistö on kotoisin Irakin ja Syyrian kaltaisista maista, joissa antisemitistinen propaganda on yleistä. Saksan juutalaisyhteisössä muuttoliike yhdistettiinkin nopeasti viime vuosien ääri-islamistisiin terrori-iskuihin, joiden kohteena on ollut myös juutalaisinstituutioita.

Juutalaisyhteisössä muistettiin myös muslimimaahanmuuttajien osallistuminen osin räikeän antisemitistisiä ilmenemismuotoja saaneisiin Israel-mielenosoituksiin kesän 2014 Gazan konfliktin aikana.

Helsingin juutalaisen seurakunnan ja Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik ymmärtää saksanjuutalaisten huolen. Juutalaisten kaupunkien keskustoissa kokema turvattomuuden tunne on lisääntynyt myös Suomessa.

– Itse en kulkisi Helsingin Rautatientorin lähistöllä kipa päässä enää missään tapauksessa. Rauhattomien maahanmuuttajaporukoiden määrä alueella tuntuu lisääntyneen. En tiedä, ovatko niiden jäsenet juutalaisvihamielisiä, mutta en lähde kokeilemaan, Nadbornik toteaa.

Muutamia tapauksia kuukaudessa

Nadbornikin tietoon tulee kuukausittain 2–3 Suomen juutalaisiin kohdistunutta antisemitistiseksi luokiteltavaa tekoa. Useimmiten tekijät edustavat perinteistä äärioikeistoa, mutta myös maahanmuuttajien juutalaisväestöön kohdistama antisemitismi on kasvanut viime vuosina.

– Antisemitismi on Suomessa selkeästi kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Sekä äärioikeiston että maahanmuuttajien osoittamat juutalaisvihan ilmaukset ovat lisääntyneet, Nadbornik arvioi.

– Tyypillisesti antisemitismi ilmenee huuteluna, tuijottamisena ja aggressiivisena käyttäytymisenä Helsingin seurakuntakeskuksemme portilla. Lisäksi erityisesti Lähi-idästä tuleviin muslimimaahanmuuttajiin liittyvä ilmiö on se, että kun synagogaamme tulee päiväkotiryhmä vierailulle, joidenkin näiden lasten vanhemmat eivät ole päästäneet lapsiaan mukaan. Vanhemmat eivät nähtävästi halua lastensa olevan juutalaisuuden kanssa missään tekemisissä.

Kansainvälisen Anti-Defamation League -järjestön kuudessa Länsi-Euroopan maassa vuonna 2015 tekemässä kyselytutkimuksessa ilmeni, että maiden muslimivähemmistöjen keskuudessa antisemitistiset asenteet olivat huomattavasti koko väestöä yleisempiä.

Kun muslimiväestöstä keskimäärin 55 prosenttia oli omaksunut antisemitistisiä väitteitä ja stereotypioita, vastaava osuus kaikkien kansalaisten keskuudessa oli korkeimmillaankin noin 30 prosenttia.

Toisaalta muslimiväestön asenteet olivat selvästi vähemmän antisemitistisiä kuin asenteet niissä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa, joissa ADL toteutti vastaavan kyselytutkimuksen vuotta aiemmin.

Ruotsissa, jossa Lähi-idästä tulleita maahanmuuttajia on asunut runsaasti jo pitkään, huomattava osa juutalaisvihan ilmaisuista on juuri maahanmuuttajien tekemiä.

Kotouttamiskoulutusta kehitettävä?

Joissakin saksalaispuheenvuoroissa maahanmuuttajien kotouttamisopetukseen on vaadittu erityisiä oppitunteja holokaustista ja antisemitismistä. Suomessa asian nosti viimeksi esille juutalaisvastaisuudesta väitöstutkimuksen tehnyt Paavo Ahonen, joka Kotimaa24-verkkolehden haastattelussa maaliskuussa kannatti antisemitismin käsittelyä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksessa.

Suomalaisessa maahanmuuttojärjestelmässä turvapaikanhakijan perehdytyksestä huolehtivat vastaanottokeskukset ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sekä muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ELY-keskukset ja kunnat. Ne puolestaan ostavat kotoutumiskoulutuksia muun muassa kansanopistoilta.

Sekä vastaanottokeskusten perehdyttämisopetuksessa että ELY-keskusten alaisissa kotoutumiskoulutuksissa opiskelijat tutustuvat suomalaisiin tapoihin, arvoihin ja normeihin, ja siinä yhteydessä tulevat esille myös monikulttuurisuuteen ja uskontojen rinnakkaiseloon liittyvät asiat.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Tiina Järvinen ei näe turvapaikanhakijoiden perehdytyksessä tältä osin erityistä kehittämistarvetta.

– Vastaanottokeskusten asiakkaiden työ- ja opintotoimintaan kuuluu pakollinen suomalaisen yhteiskunnan peruskurssi, ja siinä käydään läpi myös uskonnonvapausasioita ja sitä, miten Suomessa jokaisella on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Lisäksi keskusten pitää laatia yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää vastaanottokeskuksessa.

ELY-keskusten alaista kotoutumiskoulutusta säätelevän ohjeistuksen mukaan koulutuksen yhtenä tavoitteena on, että ”opiskelija oppii toimimaan rakentavasti monikulttuurisen yhteisön jäsenenä sekä torjumaan rasismia kaikki etnisiä ryhmiä kohtaan”.

– Sitä, millä tarkkuudella yhdenvertaisuusteemaa eri oppilaitoksissa käytännössä käsitellään ja tarkastellaanko siinä yhteydessä myös antisemitismiä, on vaikea sanoa, työ- ja elinkeinoministeriössä kotouttamiskoulutuksista vastaava neuvotteleva virkamies Sari Haavisto toteaa.

– Uskon, että jo sillä on tärkeä merkitys, että koulutuksessa tuodaan monipuolisesti esille yhdenvertaisuutta sukupuolten tasa-arvosta lähtien.

Sama viha, monta kohdetta

Myös Eurooppaan tulleet maahanmuuttajat kohtaavat syrjintää ja rasismia, ja määrällisesti jopa enemmän kuin juutalaiset. Yksi syy tähän liittyy yhteisöjen kokoeroihin, toinen siihen, että ilman juutalaisuuden ulkoisia tunnuksia esimerkiksi Suomen juutalaiset eivät ulospäin juurikaan erotu katukuvassa toisin kuin monien muiden etnisten ryhmien edustajat.

Sekä maahanmuuttajien että juutalaisten kokeman rasismin taustalta paljastuu yhdistävä tekijä: eri puolilla Eurooppaa voimistunut nationalismi ja siihen liittyvä muukalaisvihamielisyys.

– Muukalaisviha kasvattaa muukalaisvihaa. Äärioikeiston islamvastaisuuden voimistuminen on herättänyt myös juutalaisvastaisuutta. Jos tänne ei haluta muslimeja, ei haluta juutalaisiakaan, Yaron Nadbornik kiteyttää.

Nadbornikin mukaan muslimimaista tulevaa maahanmuuttoa itsessään ei Suomen juutalaisyhteisössä pidetä uhkana. Ongelma sen sijaan on huono kotoutuminen, syrjäytyminen ja – yllättäen – huono oman uskonnon tuntemus.

– Monet muslimimaahanmuuttajat eivät tunne omaa uskontoaan, ja silloin radikalisoitumisen vaara on suurempi. Siksi kouluissa annettava hyvä oman uskonnon opetus suojelee sekä enemmistöä että vähemmistöjä, Nadbornik uskoo.

Suomessa uskontojen välistä vuoropuhelua, kunnioitusta ja yhteistyötä pyrkii edistämään muun muassa Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT -foorumi. Yhteistyöelimen perustajajäseniä ovat esimerkiksi Suomen Islamilainen Neuvosto ry (SINE), islaminuskoinen tataariyhteisö, Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto.

Aiheet