Mitä seuraa, jos ihminen jättää islamin? – Ei mitään, koska Suomessa on uskonnonvapaus, sanoo Islam-seurakunnan imaami. Hän pitää harvinaisena tapauksia, joissa perheiden sisällä on ongelmia tullut. Open Doorsin Auvinen on toista mieltä.
Suomen Muslimifoorumin mukaan muslimien määrä ylitti maassa 130 000 rajan vuonna 2025, ja suurin osa muslimeista on maahanmuuttajataustaisia. Päteekö kaikkien heidän kohdallaan uskonnonvapaus Suomen lakien mukaan? Miten naisten oikeudet toteutuvat muslimiyhteisössä ja missä menevät uskonnon ja kulttuurin tai uskonnon opin ja yhteiskunnan normien rajat?
Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona 11.2. islamista Suomessa keskustelivat tataaritaustaisen Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev ja Open Doors Finlandin ulkosuhteiden johtaja Miika Auvinen. Belayev on hengellinen johtaja satavuotiaassa seurakunnassa, joka koostuu Suomeen 150 vuotta sitten tulleista ja vahvasti yhteiskuntaan integroituneista tataarisuvuista. Open Doors taas on kansainvälinen järjestö, joka tukee kristittyjä alueilla, joilla kristinusko on kielletty tai siihen suhtaudutaan vihamielisesti.
Kasvojen peittäminen on lopulta harvinaista
Viime syksynä Suomessa käytiin kuumaa keskustelua kasvot peittävistä hunnuista peruskouluissa tai toisen asteen oppilaitoksissa. Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, pitäisikö kasvot peittävät hunnut eli niqabit ja burkat Suomessa kieltää?
Belayev muistuttaa, että kasvot peittävän hunnun käytössä ei ole kyse pelkästään uskonnosta, vaan se liittyy myös muslimikulttuuriin. Islamilaisia kulttuureja on maailmassa erilaisia, ja kaikissa ei huntuja käytetä.
– On pieni määrä muslimeista, jotka sitä noudattavat, ja se on tullut juuri Lähi-idän alueen kulttuurista, imaami sanoo. Hän lisää, että ne, jotka kasvoja peittävät, pitävät sitä hyvin herkkänä ja uskonnollisena asiana.
– Suomessahan on erilaisia muslimeita. Esimerkiksi jos ajatellaan meitä eli tataareja, jotka ovat olleet pitkään Suomessa, niin meillä sellaista kulttuuria ei ole ollut.
”Opettaja ei näe kunnolla silmiä, ei näe kasvoja, ja on vaikea saada kontaktia. En näe että sekään on hyvä. ”
Miika Auvinen toteaa, että uusi tapa asettaa suomalaisille mielenkiintoisen haasteen. Hänen mukaansa hyvinkin erilaisista muslimitaustoista ja islamilaisista kulttuureista tulevat ovat törmänneet asiaan jo aikaisemmin. Hän myös vertaa tilannetta äärimmäiseen sekularismiin esimerkiksi Ranskassa, jossa käytännössä kaikki uskonnollisuus pyritään siivoamaan yhteiskunnasta.
Auvinen kertoo tilanteista pääkaupunkiseudulla, joissa kouluun tulee nuori naisopiskelija, jolla on sitten burka päällä.
– Opettaja ei näe kunnolla silmiä, ei näe kasvoja, ja on vaikea saada kontaktia. En näe että sekään on hyvä.
Auvinen pohtii, että laajassa uskonnonvapaudessa on puolensa ja hän ei missään tapauksessa ajattele, että asioita pitää rajoittaa kuten Ranskassa.
– Mutta sitten toisaalta yhdenmukaisuus sillä tavalla tulisi olla siinä, että myös eri tavoin ajattelevilla ja eri uskontokunnista tulevilla on oikeutensa.
Belayev on huomannut, että nuorilla koululaisilla kasvojen peittäminen on harvinaista. Lähinnä kysymys on aikuisista naisista ja myös suomalaisista naisista, jotka ovat lähiaikoina kääntyneet islamiin.
Turunen kysyy perusteita huntukeskusteluun. Onko kyse vuorovaikutuksesta tai turvallisuudesta, vai ovatko hunnut naista alistavia symboleja?
Belayev sanoo, että kasvojen peittäminen on tärkeää ja pakollista vain yhdelle ryhmälle islamilaisia, ja jos se kokonaan kiellettäisiin, tälle ryhmälle koituisi vaikeuksia, vaikka se ei suoraan syrjintää olisikaan. Riskinä voi olla ryhmiin kuuluvien naisten eristäytyminen.
– Sen takia tähän debattiin kyllä sellaisten naisten pitäisi osallistua, jotka siitä pitävät. Eli mitä mieltä he ovat tästä, imaami sanoo.
Auvinen ajattelee, että turvallisuusnäkökulma ja yhdenvertaisuus on otettava huomioon.
– Eri uskonnoissa on hyvin erilaisia ilmenemismuotoja, tarpeita ja käytäntöjä ihan vaikka työelämässä tänä päivänä.
Auvinen viittaa myös muslimien rukoushetkiin ja kysyy, pitäisikö hartaalle kristitylle sallia samanlaiset, kuin uskonnonvapauden puitteissa ja tasavertaisuuden näkökulmasta voisi olla oikeus.
– Tavallaan se asettaa haasteen myös siinä, että yhteiskunnassa on tasavertaisesti tilaa eri tavoin ja eri uskonnoista tulevien uskonnon harjoittamiseen.
Auvinen pitää tärkeänä, että kaikki voivat kokea olevansa yhteiskunnan osana. Silti hänen mukaansa pitää muistaa, että Suomi on kristillinen maa, joka pohjautuu yhteiskuntana kristilliselle arvomaailmalle.
On sääli, jos ihminen luopuu islamista
Suomalaiseen uskonnonvapauskäsityksen kuuluu oikeus vaihtaa uskontoa tai olla uskomatta mihinkään. Voiko muslimi vaihtaa islamin johonkin muuhun uskontoon vapaasti?
Imaami Ramil Belayev siteeraa Koraanin jaetta, jonka mukaan tällaista pakotusta islamin uskonnossa ei ole.
– Islam on kuitenkin tie, jonka Allah on antanut ja lahjoittanut ihmisille, pelastustien, joka vie paratiisiin. Sen takia on hyvin sääli ja jopa ei-kannattavaa, että ihminen luopuisi islamista.
Mutta mitä seuraa, jos ihminen jättää islamin?
– Ei mitään, koska Suomessa on uskonnonvapaus, Belayev sanoo.
Hän kertoo, että Suomessa on muslimeita, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon. Kun Open Doorsin Auvinen haluaa tarkentavia vastauksia, Belayev tunnustaa, että ehkä perheiden sisällä olevia ongelmia on tullut.
– Mutta en koe sitä suurempana ongelmana.
” Jos joku kääntyy kristinuskoon, sen seurauksena ihminen voi laillisesti jatkaa elämäänsä Suomessa ja hänelle ei tapahdu mitään.”
Auvinen kertoo rekisteröidyistä väkivaltatapauksista, jotka nousivat otsikoihin vuoden 2015 jälkeen, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita.
– Nämä henkilöt tulivat Suomeen. He vapaasta tahdostaan kääntyivät kristityksi, halusivat seurata Jeesusta. Ja kun he tunnustivat sen, siitä seurasi, että heitä uhattiin tappaa, heitä pahoinpideltiin. Näitä oli ainakin kymmeniä, ellei satoja, Auvinen muistaa.
Belayev ei ole tapauksista kuullut. Hän sanoo, että jos joku kääntyy kristinuskoon, sen seurauksena ihminen voi laillisesti jatkaa elämäänsä Suomessa ja hänelle ei tapahdu mitään.
Hän myöntää, että on maita, joissa on kiellettyä kääntyä muihin uskontoihin. Se liittyy taas sen maan lakiin. Auvinen muistuttaa, että kyse ei ole vain Suomen uskonnonvapauslaista ja perustuslaista vaan myös YK:n universaalista ihmisoikeusjulistuksesta. Sen mukaan jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus harjoittaa omaa uskoaan, vaihtaa uskontoa tai olla harjoittamatta uskoa.
Elävätkö muslimitytöt avovankilassa miesten valvonnassa?
Muslimit ovat Suomessa hyvin heterogeeninen ryhmä sekä etnisesti että myös uskon tulkinnoiltaan. Turunen kysyy, missä määrin musliminaisilla on vapauksia itse päättää pukeutumisestaan, kouluttautumisestaan tai vaikkapa raha-asioista.
Imaami Belayevin mukaan naisen päätäntävalta liittyy perheasioihin ja siihen, minkälaisesta kulttuurista on tullut tai minkälaista lakia noudattaa. Kuitenkin suurimmalla osalla on vapaus päättää, millä tavalla pukeutuu.
Suomessa on kasvanut toinen sukupolvi, jonka vanhemmat ovat tulleet pakolaisena Suomeen.
– Heidän lapset ovat kouluttautuneet suomalaisessa koulussa ja he osaavat suomenkieltä, joka on äidinkielen tasolla. Sen takia en mitään ongelmaa näe. Saattaa olla, että joskus sellaisia ongelmia on ollut ensimmäisen aallon puolesta, mutta nykyään ei.
”On monia muslimityttöjä, jotka jäävät perjantaisin koulun jälkeen hengailemaan koululle, koska he eivät halua mennä kotiin.”
Auvinen muistuttaa, että Belayev edustaa tataari-yhteisöä, joka on pitkään ollut Suomessa ja elää rinnakkain suomalaisen kristillisen yhteiskunnan kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa. Samaan aikaan maassa on paljon myöhemmin tulleita ihmisryhmiä, joilla on hyvin erilainen islamilainen identiteetti.
Auvisen mukaan näissä yhteisöissä moni nuori nainen ja tyttö varsinkin somaliyhteisöissä ei saa poistua kotoaan ilman miespuolista saattajaa.
– Tämä vaikuttaa siihen, että esimerkiksi on monia muslimityttöjä, jotka jäävät perjantaisin koulun jälkeen hengailemaan koululle, koska he eivät halua mennä kotiin.
– He kokee, että he on siellä ikään kuin avovankilassa isän tai veljen koko ajan vartioinnin alaisena. Ja se tulee siitä ajatuksesta, että islamilainen nainen ei saa poistua, että se on ikään kuin kunniatonta.
– Se luo tietysti laajoja haasteita sitten näitten nuorten integroitumiseen yhteiskunnassa. Ja pahin on, jos tulee semmoisia pelkoja, Auvinen sanoo.
Islam-seurakunnan Belayev korostaa jälleen, että kyse ei ole enemmistöstä, vaan enemmän yksittäisistä tapauksista.
– Jos ajatellaan 130 000 muslimia, niin ei varmaan perheissä niin tapahdu.
Debatin päätteeksi Mari Turunen kysyy, toteutuuko muslimin uskonnonvapaus Suomessa?
– Täysin, vakuuttaa Ramil Belayev.
– Muslimin uskonnonvapaus, jos hän hylkää islamin, niin mun mielestä silloin hän on aika heikoilla. Ja meidän tulee turvata uskonnonvapaus myös näissä tapauksissa, Auvinen sanoo.
Millainen rooli imaameilla on maahanmuuttajien kotoutumisessa? Kumpi on tärkeämpi, islamin laki vai Suomen laki? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 14.2. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
