Inkerin kirkko: Venäjänkieliset jäävät messuyhteyden ulkopuolelle Suomessa

 

Aarre Kuukauppi puhui elokuussa Raamattuopiston Hengellisillä syventymispäivillä. Kuva: Taneli Törölä

Inkerin evankelis-luterilainen kirkko haluaisi aloittaa maahanmuuttajille suunnatut kaksikieliset jumalanpalvelukset Suomessa. Syynä tähän on huoli Venäjältä Suomeen muuttaneiden paluumuuttajien syrjäytymisestä kirkon toiminnan ulkopuolelle.

Inkeriläisten paluumuuttajien yhteyden säilyttäminen kirkkoon oli tärkeimpänä asiana esillä Suomen ja Inkerin evankelis-luterilaisten kirkkojen neuvotteluissa, jotka käytiin viikovaihteessa Lappeenrannassa.

– Totesimme, että yhteistyömme on hyvää. Ainoa este toiminnan vahvistamiselle Suomessa on resurssipula. Ei löydy tarpeeksi henkilöitä toimittamaan kaksikielisiä messuja, Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi toteaa.

Kuukaupin mukaan Suomessa asuu 15 000 – 20 000 inkeriläistä paluumuuttajaa. Inkerin kirkko haluaisi aloittaa toiminnan aluksi itärajan tuntumassa olevissa seurakunnissa, joiden jäseninä on eniten Venäjältä Suomeen muuttaneita. Työ olisi samankaltaista, jota suomalaispapit ovat tehneet inkeriläisseurakunnissa.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

– Inkerin kirkon seurakunnat ovat pieniä, ja jumalanpalveluksen jälkeen kenelläkään ei ole kiire pois. Usein jäädään viettämään yhdessä jonkun seurakuntalaisen syntymäpäiviä. Myös häät ja hautajaiset ovat seurakunnan yhteisiä juhlia.

– Tutun kielen ja jumalanpalvelusmuodon lisäksi inkeriläiset kaipaavat seurakunnalta sitä ihmisläheistä toimintaa, johon he ovat tottuneet.  

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen totesi jo viime keväänä, että inkeriläisille voitaisiin järjestää erityisiä jumalanpalveluksia, mikäli Suomen luterilaiset seurakunnat ja Inkerin kirkko järjestäisivät niitä yhteistyössä.

Moni jää ulkopuolelle Suomessa

Suomen Raamattuopiston opistopastori Erkki Jokinen on toiminut kymmenen vuotta Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan venäjänkielisessä työssä. Hän jakaa Kuukaupin huolen siitä, pidetäänkö venäjää puhuvien hengellisistä tarpeista Suomessa riittävästi huolta.

– Samalla iloitsen siitä, että esimerkiksi Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Lappeenrannassa on käynnistetty venäjänkielistä työtä seurakunnissa.

– Koska venäjänkielisten kokonaismäärä Suomessa on yli 50 000, suomalaiset kirkot eivät kuitenkaan tavoita kaikkia.

Jokisen mukaan Inkerin kirkon oma jumalanpalvelustoiminta ei ole välttämättä ainoa vaihtoehto Suomessa asuvien venäjänkielisten seurakuntayhteyden vaalimiseksi.

– Varmasti suomalaisetkin papit kelpaisivat vastaamaan venäjänkielisten tarpeisiin, jos seurakunnat panostaisivat enemmän venäjänkieliseen työhön.

Inkerin kirkko on järjestänyt messujaan Suomessa lähinnä Imatralla Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen omistamalla Vuoksenniskan rukoushuoneella.

 

 
Artikkelibanneri perussanoma