Ilmastonmuutoksen herättämät vaikeat tunteet puhuttivat ilmastoseminaarissa Joensuun herättäjäjuhlilla

 

Ilmastoseminaarin paneeliin osallistuivat mm. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja, maa- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila, Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola, Helsingin yliopiston dosentti, ympäristötutkija Panu Pihkala sekä Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri, meteorologi ja FT Petteri Taalas. Kuva: Ilpo Kettunen

Herättäjäjuhlien suuressa ilmastonmuutosseminaarissa perjantaina 1.7. puhuttiin helle-ennätyksistä, Grönlannin sulamisesta ja ruoan tuotannon vaikeuksista. Mutta paljon myös tunteista, joita ilmastonmuutos suomalaisissa herättää.

– Herännäisyyden teologiaan kuuluu kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Arkisen elämän kysymykset ovat varsin tärkeitä, perusteli emeritusprofessori Paavo Kettunen yleisöseminaarin järjestämistä.

Keskustelu salissa kiertyi syyllisyys-teemaan, mutta sitä ennen Genevessä toimivan Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri, meteorologi Petteri Taalas latasi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreita faktoja maapallomme lämpenemisestä.

SRO-PK, neliöb. 18.7.-14.8. MJa

– Helleaallot ovat lisääntyneet kaikkialla paitsi Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Maapallon pitäisi olla menossa kohti jääkautta, mutta suunta on toinen. Kuivuus on lisääntynyt eri puolilla. Paikalleen jämähtäneitä sääilmiöitä, jotka aiheuttavat tulvia tai kuivuutta, nähdään yhä enemmän, hän nosti esimerkkejä.

– Tällaisten sääilmiöiden kehitys voidaan katkaista, jos onnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tuoreen IPCC:n barometrin mukaan suurimmat riskit maailman taloudelliselle kehitykselle ovat epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sään ääri-ilmiöt. Pandemioiden riski on pienempi.

Taalaksella oli kerrottavanaan hyviäkin uutisia.

– 32 maata on pystynyt vähentämään päästöjä merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana ja samalla niiden talous on kasvanut. Suomi on päästöjen vähentämisessä pronssisijalla Tanskan ja Englannin jälkeen.

– Aurinko- ja tuulienergian tuottaminen on nyt halvempaa kuin fossiilinen energia. Samoin sähköautojen ja akkujen hinnat ovat putoamassa. Meillä siis on keinoja torjua ilmastonmuutosta.

Edullisia ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi liikenteen sähköistäminen sekä kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen lisääminen. Sen sijaan maa- ja metsätaloudessa toteutettavat keinot ovat kalliita.

Ympäristötutkija, dosentti Panu Pihkala puhui toisesta näkökulmasta: miten muuttuva ilmasto vaikuttaa ihmismieleen, tunteisiin ja keskinäiseen vuorovaikutukseen?

Ilmastonmuutos ja hankalat tunteet

Suomessa Sitra on tutkinut, millaisia ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita ihmiset tunnistavat. Yleistä on riittämättömyyden kokeminen.

– Jatkuva riittämättömyyden tunne on erittäin kuluttavaa kenelle tahansa. Se liittyy omantunnon aktivoitumiseen, johon nivoutuu syyllisyyden ja vastuuntunnon kysymykset, Pihkala sanoi.

Kun maailmanlaajuisissa tutkimuksessa tunteista kysyttiin noin 10 000 lapselta ja nuorelta, enemmistö koki surullisuutta, pelkoa, ahdistusta ja avuttomuutta. Suomalaisista nuorista noin kolmannes oli kokenut, etteivät toiset ole ottaneet heitä vakavasti, jos he ovat nostaneet ilmastonmuutoksen puheeksi.

– Kenellä on mahdollista puhua ilmastotunteista ja millä sanastolla? Millainen puhetapa on hyväksyttyä missäkin yhteydessä? Pihkala kehotti kysymään.

– Ihmisten erilaisten reaktioiden, taustojen ja tunteiden ymmärrys on sangen tärkeätä näissä viestintätilanteissa, hän sanoi.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoi joutuvansa usein kuulemaan maataloustuottajilta ja metsäomistajilta siitä, miksi juuri heitä syyllistetään.

– Miten siitä pääsee eteenpäin? Ryhdytään vain tekemään toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, ja niitä keinojahan on paljon. Kun sitten sille polulle päästään, sellainen helpottaa henkisesti.

Marttila oli huolissaan myös niistä monista maaseudun aktiivisista naisista, jotka kertovat sosiaalisessa mediassa innostuneesti ilmastoystävällisistä toimista.

– Heidän saamansa palaute on järjestelmällistä ja julmaa. Myös karjatilallisten lapsia kiusataan koulussa.

Marttila ja Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola korostivat huoltovarmuuden merkitystä Suomelle. Peltolan mielestä maataloustuottajat ja metsänomistajat tarvitsevat kannustimia, ettei heidän tarvitse elinkeinonsa harjoittajina tehdä ilmastotoimia ilmaiseksi. Hänen mukaansa maaseudulla on paljon mahdollista tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun metsänomistajia ja maataloudenharjoittajia tuetaan jo tiedossa olevien ympäristöratkaisujen toimeenpanoissa.

Seminaari järjestettiin yhdessä Pohjois-Karjalan Sähkön ja MTK:n kanssa.

 

Teksti: Matti Siippainen