Ihmisiä ja ilmiöitä: Marita ja Markku Kulmala: Avioliittoleiri muutti elämän tärkeysjärjestyksen   Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Ihmiskaupan uhrien määrä kasvaa Suomessa hälyttävää vauhtia

 

Ihmiskaupan uhrien todellinen määrä on auttamisjärjestelmän asiakasmäärää suurempi. Kuva: Istockphoto

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä oli vuonna 2016 suurempi kuin kertaakaan aiemmin.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän julkaisema tilannekatsaus vuodelta 2016 kertoo huolestuttavia uutisia Suomesta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on moninkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Avuntarve on suuri.

Auttamisjärjestelmään tuli vuonna 2016 lähes 2,5 kertainen määrä uusia hakemuksia verrattuna vuoteen 2015. Järjestelmän asiakkaina oli vuoden 2016 lopussa kaikkiaan 233 henkilöä, joista 167 oli varsinaisia ihmiskaupan uhreja ja 66 täysi-ikäisten uhrien alaikäisiä lapsia, jotka ovat myös avun tarpeessa. Vuoden 2015 lopussa asiakasmäärä oli kaikkiaan 89. Selvityksen luvut kertovat kuitenkin vain niistä tapauksista, joissa ihmiskaupan uhri on tunnistettu ja tavoitettu avun piiriin. Todellisuudessa uhrien määrä on korkeampi. Ihmiskauppaa käydään tarkoin järjestettyjen kulissien takana, ja se näkyy harvoin ulospäin. Siksi uhrien tunnistaminen ja heidän auttamisensa on vaikeaa.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Uusia ihmiskaupan muotoja vanhojen rinnalle

Auttamisjärjestelmän uusista asiakkaista 66 prosenttia oli naisia tai tyttöjä. Puolet heistä olivat joutuneet seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan uhreiksi. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi voivat joutua myös pojat tai miehet. He olivat kuitenkin useimmiten altistuneet työvoiman hyväksikäytölle. Muita selvityksessä esiin tulleita ihmiskaupan muotoja olivat pakkoavioliitto sekä rikollisuuteen tai lapsisotilaaksi pakottaminen. Näille oli altistunut viidennes uusista asiakkaista. Auttamisjärjestelmä on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Viime vuonna asiakkaiden joukossa oli ensimmäistä kertaa henkilöitä, joiden epäillään joutuneen elinkaupan yrityksen uhreiksi. Suomen sisällä tapahtuvaa elinkauppaa ei ole toistaiseksi havaittu.

Suomen ulkopuolella uhriutuneista erityisen alttiita ihmiskaupan uhreiksi joutumiselle ovat alaikäiset, jotka pakenevat omasta kotimaastaan ilman huoltajaa. Osa hyväksikäyttäjistä on ihmisalakuljettajia, joiden armoille alaikäiset paetessaan joutuvat. Asiakkaiksi on tullut myös useita Bacha Bazi-ilmiön kohteiksi joutuneita poikia. Siinä aikuiset miehet käyttävät alaikäisiä poikia seksuaalisesti hyväkseen.

Valtaosa (89 henkilöä) uusista asiakkaista oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijoina. Kaikki auttamisjärjestelmän uudet ala-ikäiset asiakkaat olivat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomen ulkopuolella, ennen Suomeen tuloaan. Suomen ulkopuolella uhriutuneita oli 67 % kaikista asiakkaista. Suomen rajojen sisällä uhriutuneiden määrä kuitenkin kasvaa. Vuonna 2016 heitä oli uusien asiakkaiden joukossa 43 henkilöä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 32. Kaikkiaan uusia asiakkaita oli vuonna 2016 130 henkilöä, joista 21 oli ala-ikäisiä. Edellisenä vuonna uusia asiakkaita oli kaikkiaan 52, joista kaikki olivat täysi-ikäisiä.

Suomessa uhriutuneita vaikea tunnistaa

Auttamisjärjestelmän asiakasmäärän kasvaminen Suomessa on osittain seurausta turvapaikanhakijoiden määrän rajusta kasvusta vuonna 2015. Yhtenä syynä voidaan pitää myös sitä, että uhreja tunnistetaan aiempaa paremmin, jolloin heidän auttamisensa mahdollistuu.  Suomessa on kuluneen vuoden aikana panostettu erityisesti viranomaisten kouluttamiseen. Mediassa on myös yleisesti jaettu tietoa, jonka avulla ihmiskaupan uhrin voi helpommin tunnistaa.

Kuitenkin Suomessa yksi ihmiskauppaa torjuvan työn suurimmista haasteista on edelleen uhrien tunnistamisen vaikeus. Erityisen vähän tunnistetaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan uhreiksi Suomessa joutuneita. Siksi heitä ohjautuu auttamisjärjestelmän asiakkaiksi vain vähän.

Auttamisjärjestelmä ei tee niin kutsuttua etsivää työtä, vaan avun piiriin pääsemistä edeltää aina jonkin muun auttavan tahon tai uhrin itsensä tekemä hakemus avun saamisesta. Aktiivisimmin avun piiriin uhreja ovat ohjanneet vastaanottokeskukset. Auttamisjärjestelmä toimii osana Maahanmuuttovirastoa, Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Arvioidaan, että laajamittaisen maahanmuuton vaikutukset tulevat näkymään asiakasmäärien kasvuna myös vuoden 2017 aikana.

Tänä vuonna yhteisvastuukeräyksen tuotoilla torjutaan ihmiskauppaa. Katso lisää:  www.yhteisvastuu.fi.

Lähteet:

-Maahanmuuttovirasto

-Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän julkaisema tilannekatsaus:

www.migri.fi

 

 

Aiheet