Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Hollywood-ohjaaja Martin Scorsesen tutkimusmatka uskoon jatkuu – tekeillä uusi Jeesus-elokuva

 

Martin Scorsesen (oik.) viimeisin elokuva on Killers of The Flower Moon. Tässä hän on elokuvan kuvauksissa yhdessä näyttelijä Lily Gladstonen kanssa. Kuva: Apple Inc

Pitkän linjan elokuvaohjaaja Martin Scorsese on kertonut tekevänsä uuden Jeesuksesta kertovan elokuvan. Edellinen Scorsesen ohjaama Jeesus-elokuva Kristuksen viimeinen kiusaus sai aikaan valtaisan kohun jo ennen ilmestymistään vuonna 1988.

Martin Scorsese on kertonut yrittäneensä koko uransa ajan selvittää sitä, kuka hän on suhteessa katoliseen uskoonsa ja miksi hän halusi nuorena papiksi. Viime toukokuussa Scorsese osallistui Roomassa The Global Aesthetics of the Catholic Imagination -konferenssiin, johon kokoontui katolisia tai katolisesta uskosta inspiraatiota saaneita taiteilijoita ja taiteen tuntijoita ympäri maailmaa. Sen jälkeen hän tapasi lyhyesti paavi Fransiskuksen.

Hieman myöhemmin Scorsese ilmoitti: ”Olen vastannut paavin taiteilijoille esittämään vetoomukseen osaamallani tavalla: kuvittelemalla ja kirjoittamalla käsikirjoituksen elokuvaan Jeesuksesta”, Scorsese kertoi La Civiltà Cattolica -lehden Antonio Spadarolle.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Ei perinteinen Jeesus-elokuva

Uusi elokuva ei noudattele perinteisen Jeesus-elokuvan kaavaa. Scorsese kertoo sen sijoittuvan pääosin nykyaikaan, vaikkakaan hän ei halua liikaa lukittautua tiettyyn aikaperiodiin. Hän haluaisi elokuvan tuntuvan ajattomalta. Noin 80 minuuttiseksi suunnitellussa elokuvassa keskitytään Jeesuksen tärkeimpiin opetuksiin.

Scorsese on itse kirjoittanut käsikirjoituksen kriitikko ja elokuvantekijä Kent Jonesin kanssa. Scorsesen mukaan he ovat vielä vaiheessa, jossa he ”uivat inspiraatiomeressä” ja tekevät suunnitelmia. Kuvausten on kuitenkin tarkoitus alkaa myöhemmin tänä vuonna.

Scorsese ei omien sanojensa mukaan yritä tehdä uudella Jeesus-elokuvallaan käännytystyötä.

”Yritän löytää keinon tehdä Jeesuksen opetuksista helpommin lähestyttäviä ja poistaa sitä negatiivista taakkaa, joka usein liitetään järjestäytyneeseen uskontoon”, Scorsese kertoo Glenn Whippille Los Angeles Timesin haastattelussa.

Uskonkysymykset kiinnostavat

Scorsese on saanut lapsuudenperheessään katolisen kasvatuksen. Lapsena ja nuorena hän palveli messuavustajana paikallisessa seurakunnassa. Suuren vaikutuksen häneen teki isä Frank Principe – pappi, joka tutustutti lapsia ja nuoria kirjallisuuteen ja elokuviin, ja osasi keskustella niiden herättämistä kysymyksistä. Osittain hänen esimerkkinsä inspiroimana Scorsese aloitti jopa pappisseminaariin valmistavan kurssin, mutta jätti sen kuitenkin kesken, sillä ei kokenut lopulta kutsumusta papinvirkaan.

Scorsese on sanonut, että vaikka hän ei ole säännöllinen kirkossakävijä, hän kokee itsensä katoliseksi ja kertoo uskovansa kirkon opinkappaleisiin. Hän ei ole ole teologi, joka voisi argumentoida opillisista kysymyksistä eikä hän ole kiinnostunut instituutioon liittyvästä politiikasta. ”Mutta ylösnousemuksen idea, inkarnaation idea, voimallinen laupeuden ja rakkauden sanoma, se on avain. Sakramentit – jos on oikeus nauttia niistä ja kokea ne – auttavat pysymään lähellä Jumalaa”, Scorsese kertoi Spadarolle vuonna 2016.

Elokuva perustuu Endōn romaaniin

Uuden Jeesus-elokuvan käsikirjoitus perustuu kristityn japanilaisen kirjailijan Shūsaku Endōn romaaniin A Life of Jesus (1973). Endō on tuttu Scorseselle toisestakin projektista: vuonna 2016 ilmestynyt Silence perustuu myös Endōn romaaniin. Silence sijoittuu 1600-luvulle ja kertoo portugalilaisista jesuiittapapeista, jotka matkustavat Japaniin lähetystyöhön ja kohtaavat siellä vainoa ja vastustusta. Elokuvan kantava teema on uskon kieltämisen ja kristittynä elämisen välinen jännite.

A Life of Jesus -romaanillaan Endō halusi tehdä Jeesuksen ymmärrettäväksi japanilaisille. Siksi Endō korosti Jeesuksesta puolia, jotka japanilaisten oli helppo ymmärtää. Kuva Jumalasta rankaisevana isänä oli Endōn mukaan japanilaisten vaikeaa hyväksyä. Siksi hän korosti kirjassaan Jeesuksen pehmeitä ja äitimäisiä puolia: Jeesus oli valmis kärsimään ihmisten kanssa ja olemaan anteeksiantavainen ja armahtavainen. Nähtäväksi jää millä tavalla tämä kuva näyttäytyy Scorsesen teoksessa.

Tarkoitus ei ollut pilkata

Scorsesen ensimmäinen Jeesuksesta kertova elokuva Kristuksen viimeinen kiusaus herätti valtavasti huomiota jo ennen julkaisuaan, sillä moni koki sen pilkallisena. Elokuva perustuu Níkos Kazantzákisin kohuttuun romaaniin vuodelta 1952 ja siksi katsojat tiesivät mitä odottaa jo ennen sen ensi-iltaa. Useat kristilliset ryhmät osoittivat mieltään elokuvaa vastaan jo ennen sen julkaisua.

Scorsesen tarkoitus ei ollut tehdä elokuvasta pilkallista, vaan elokuvan oli tarkoitus korostaa vahvasti Jeesuksen ihmisyyttä. Elokuvassa Jeesuksesta näytetään puolia, joita ei yleensä perinteisissä Jeesus-elokuvissa esitetä. Hän ei ole sankarimainen vaan pikemminkin pelkurimainen omine epävarmuuksineen. Hän kokee masennusta, pelkoa ja kiusauksia.

Scorsese kertoo arvostavansa vanhempia Jeesuksesta tehtyjä Hollywood-elokuvia, mutta hänen mielestään ne ovat liian kiiltokuvamaisia; niissä näytetään tutut Raamatun kertomukset kuin kuvitetussa kuvakirjassa. Se jää kuitenkin hyvin kauaksi siitä, mitä katsojien elämässä ja sen hetkisessä maailmassa tapahtuu.

Erityisen häiritsevänä pidettiin elokuvan nimikohtausta – Jeesus ristillä ollessaan kokee viimeisen kiusauksensa. Siinä Saatana houkuttelee Jeesusta alas ristiltä ja näyttää tälle kuinka tämä voisi astua alas ristiltä ja elää normaalia elämää: mennä Magdalan Marian kanssa naimisiin ja perustaa perheen. Kohtaukseen sisältyy myös kuvaus hääyön viettämisestä uuden vaimon kanssa.

Pelastuskysymyksen tarkastelu kiehtoo

”Minua ajoi ’Viimeisen kiusauksen’ tekoon uskon, katumuksen ja pelastuksen kysymysten tarkastelu sen hetkisen maailman kontekstissa, kaikki muodollisuudet riisuttuina. Tutkin jatkuvasti tätä kysymystä elokuvissani ja elämässäni”, Scorsese sanoi vuonna 2018 Jeffrey Fleishmanin haastattelussa Los Angeles Timesissa.

”Ajattelinko kaikkien hyväksyvän sen? En välttämättä. Mutta toivoin niin. Tiesin, että kaikki eivät ihastuisi siihen, mutta ajattelin, että he kuitenkin saattaisivat. Sitten kävi niin, että elokuvaa parjanneet ihmiset tekivät parjaamisestaan kulttuurillisen shown. Heistä monet eivät olleet nähneetkään elokuvaa ja vannoivat, etteivät koskaan näkisikään sitä. Se sai minut surulliseksi”, Scorsese kertoo.

Uusi Jeesus-elokuva tuskin herättää samanlaista kohua kuin Kristuksen viimeinen kiusaus, mutta perinteinen kiiltokuvamainen tulkinta Jeesuksen elämästä se tuskin tulee olemaan.

Lähteet:

Los Angeles Times/Glenn Whipp 8.1.2024

Time/Stephanie Zacharek 12.9.2023

Los Angeles Times/Jeffrey Fleishman 1.8.2018

National Catholic Reporter/Cindy Wooden 10.12.2016

La Civilta Cattolica/Antonio Spadaro 24.12.2016