Hiljainen rukouslaulu on kuuntelua ja sanoihin eläytymistä

 

Aija-Leena Ranta laulaa Ylöjärven kirkossa keskiviikkona 29.7. kello 12.

Musiikin maisteri ja äänipedagogi Aija-Leena Ranta on opettanut hiljaista rukouslaulua jo lähes 30 vuotta. Laulutapaa voi käyttää myös virsiin, jolloin ne voivat avautua uudella, puhuttelevalla tavalla.

Jospa laulaisit virren Herraa hyvää kiittäkää ihan itseksesi ja eri tavalla kuin aiemmin. Ehkä vähän polveilevasti ja sanoja miettien – unohtaen pontevan, tasapaksun poljennon.

Tällaistakin rukouslaulu voi olla.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Yleensä Aija-Leena Ranta kuitenkin opettaa rukouslaulua ryhmille, joita kiinnostaa hiljentyminen äänen avulla.

– Yksittäisen ihmisen ääntä kannattelee yhteinen ääni, jolloin arinkin osallistuja voi rohkaistua laulamaan.

Kirkkotilan akustiikka antaa yksiääniseen lauluun ainutlaatuisen soinnin ja resonanssin.

Aija-Leena kiinnostui tästä laulutavasta katsoessaan sattumalta tv:stä professori Iegor Reznikoffin opetusta. Vuonna 1989 hän oli saman miehen kurssilla Valamon luostarissa.

– Tuolle Äänen syvän ymmärtämisen kurssille osallistui kolmisenkymmentä laulajaa, joiden joukossa oli vain pari ammattilaista. En ollut uskoa, miten saisimme yhdessä aikaan mitään harmonista, mutta sain yllättyä! Aija-Leena muistelee.

– Nyt olen pitänyt omia kursseja Tampereella ja muualla Suomessa jo lähes 30 vuoden ajan.

Kaikkiaan harmonisen laulun ja hiljaisen rukouslaulun kouluttajia on Suomessa vajaat kymmenen.

– Tällaisella laululla on oma, pieni ja uskollinen kannattajakuntansa, jota harrastus myös ravitsee hengellisesti. Laulut ovat yksinkertaista rukousta ja ylistystä, usein latinaksi, mutta myös suomeksi.

Suurin osa lauluista on lyhyitä ja yksinkertaisia gregoriaanisia antifoneja, psalmeja ja hymnejä. Myös laulunohjaajien sävellyksiä ja keskiaikaisia virsiä lauletaan usein. Ohjelmistoon mahtuu Taize-lauluja sekä kansansävelmiäkin.

Hiljaisen rukouslaulun harjoituksissa ei kukaan ole äänessä yksinään vaan ryhmä laulaa yhdessä. Lauluun virittäydytään aina kehoa ja ääntä lempeästi herättelevillä harjoituksilla.

Erityistä on myös se, että oppiminen tapahtuu kuulonvaraisesti.

Ryhmä kuuntelee opettajan esimerkkiä ja toistaa kuulemansa.

– Hiljainen rukouslaulu huokaa kaipuuta Jumalan puoleen koko kehossa. Yhteisessä, harmonisessa äänessä on hyvä levätä, Aija-Leena summaa.