Herätysliikeväki aktiivisimpia kirkossa

 

Herätysliikkeiden jäsenistä ja kannattajista on ilmestymässä laajin Suomessa koskaan tehty tutkimus. Sen mukaan herätysliikkeiden kannattajat osallistuvat omien liikkeinsä ohella erittäin aktiivisesti myös kirkon toimintaan.

Tiedot käyvät ilmi Hanna Salomäen sosiologian väitöskirjasta ”Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen”, joka tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Puolet liikkeiden kesäjuhlien osallistujista on mukana oman herätysliikkeensä toiminnassa ainakin kerran kuussa ja kolme viidestä (60 %) myös kirkon toiminnassa vähintään kuukausittain. Joka toinen herätysliikkeiden kannattaja osallistuu maallisten yhdistysten toimintaan. Moraalikäsityksiltään herätysliikkeiden osallistujat poikkeavat huomattavasti suomalaisten yleisestä ajattelutavasta, paljastaa Salomäen tutkimus.

 

Kyseessä on laajin herätysliikkeiden kannattajista Suomessa koskaan tehty tutkimus. Siihen osallistui lähes 4000 herätysliikkeiden kesäjuhlille osallistunutta (61 % naisia, 39 % miehiä). 

 

Tutkimuksessa selvitettiin sitoutumista vanhoillislestadiolaisuuteen, Rauhan Sana -lestadiolaisuuteen, herännäisyyteen, evankelisuuteen, rukoilevaisuuteen (Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys), Suomen Evankelisluterilaiseen Kansanlähetykseen, Kansan Raamattuseuraan, Suomen Raamattuopistoon ja Nokia Missioon. Tutkimusprosessin aikana Nokia Missio irtautui evankelis-luterilaisesta kirkosta.

 

 

Vanhoillislestadiolaiset aktiivisia toimijoita

 

Ylivertaisesti aktiivisin liike on vanhoillislestadiolaisuus, jonka kesäjuhlien kävijöistä 95 % osallistuu liikkeen toimintaan ainakin kerran kuussa. Herättäjäjuhlien ja Kansan Raamattuseuran juhlien osallistujista yhtä aktiivisia oli 20 %. Kolmannes herättäjäjuhlien osallistujista on mukana liikkeen toiminnassa vain kerran vuodessa. 

 

Evankelis-luterilaisen kirkon toiminnassa aktiivisimpia olivat Kansanlähetyspäivien osallistujat, joista puolet osallistui kirkon toimintaan joka viikko, ja neljä viidestä (84 %) ainakin kerran kuussa. Myös muut viidennen herätysliikkeen osallistujat sekä evankeliset olivat tiiviisti seurakunnan yhteydessä. Vähiten kirkon toimintaan osallistuivat vanhoillislestadiolaiset, joista kolmasosa oli mukana kirkon toiminnassa kuukausittain.

 

Heränneiden yhteiskunnalliset painotukset ilmenivät myös aktiivisessa osallistumisessa maallisten yhdistysten toimintaan. Lähes kolme neljästä herättäjäjuhlien osallistujasta osallistui ainakin yhden yhdistyksen toimintaan. Vanhoillislestadiolaisilla osallistuminen oli keskimääräistä vähäisempää: kaksi viidestä (40 %) oli mukana yhdistystoiminnassa. Poliittisissa yhdistyksissä olivat aktiivisimpia Kansanlähetyksen kannattajat: joka kolmas oli joko jäsen tai osallistui poliittiseen toimintaan.

 

 

Perinteiset moraalikäsitykset vallalla

 

Herätysliikkeiden kannattajat pitäytyivät perinteisiin moraalikäsityksiin. Seitsemän kymmenestä (69 %) herätysliikkeen kannattajasta esimerkiksi torjui homoseksuaalisuuden ehdottomasti, kun vastaava luku suomalaisilla keskimäärin oli 20 %.

 

Herännäisyys poikkesi muista herätysliikkeistä sallivammalla kannallaan niin seksuaalietiikkaan, yhteiskunnalliseen etiikkaan kuin elämän ja kuoleman kysymyksiinkin (eutanasia) liittyvissä teemoissa. Liike oli myös sisäisesti hajanaisin käsityksissään.

 

Moraalikäsityksiä selittivät muun muassa raamattukäsitys, raamatunluku ja osallistuminen herätysliikkeiden toimintaan. Raamattua lukivat aktiivisimmin Nokia Missioon kuuluvat: 68 % luki Raamattua päivittäin. Myös viidennen herätysliikkeen kannattajat olivat aktiivisia raamatunlukijoita. Vanhoillislestadiolaisuuteen kiinteästi kuuluvista sen sijaan vain yksi prosentti luki Raamattua joka päivä, ja kolmasosa luki Raamattua harvemmin kuin kerran vuodessa.

 

 

 

TT Hanna Salomäen sosiologian väitöskirjan ”Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen” tarkastustilaisuus on pe 26.11.2010 klo 12 Jyväskylän yliopiston Villa Rana-rakennuksen Blomstedtin salissa. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Risto Alapuro (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Martti Siisiäinen (Jyväskylän yliopisto).