Helsingin, Hämeenlinnan ja Lahden ortodoksiset seurakunnat yhdistyvät

 

Valtuustojen puheenjohtajat allekirjoittamassa yhdistymissopimusta. Vasemmalta oikealle Anatoli Lappalainen (Lahti), Arvo Kokkonen (Helsinki) ja Riitta Räntilä (Hämeenlinna). Kuva: Juha Lampinen

Helsingin, Hämeenlinnan ja Lahden seurakuntien valtuustot kokoontuivat ja hyväksyivät yksimielisesti sopimuksen, jonka perusteella uusi seurakunta syntyy 1.1.2020. Uuden seurakunnan nimeksi tulee Helsingin ortodoksinen seurakunta.

– Vaikka vastaanottavan seurakunnan – Helsingin ortodoksisen seurakunnan – nimi säilyy yhteisenä nimenä, on hyvä muistaa että 1. tammikuuta alkaen on kyse uudesta seurakunnasta, toteaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.

Salminen muistuttaa, että pelkkien hallintorakenteiden muutoksella tavoitteet eivät toteudu, vaan tarvitaan myös toimintakulttuurin muutosta.

– Verkostoitunut toimintatapa, osaamisen esiintuominen ja kehittäminen sekä

Sansa syyskeräys neliöb
seurakuntalaisten palveleminen ovat keskiössä.

Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat tulevat muodostamaan pohjoisen toiminta-alueen, jolla on oma esimies. Uuteen seurakuntaan ei synny kappeliseurakuntia, koska Helsingissä oli jo entuudestaan kokemusta toimintakeskusmallista. Toimintakeskusmallin todettiin sopivan myös tähän tilanteeseen.

Enemmän resursseja kirkon ydintoimintaan

Yhdistymissopimuksen keskeisenä tavoitteena on seurakuntalaisten palvelujen parantaminen.

– Työtä on paljon, mutta se on hyvää työtä seurakuntalaisten ja Kirkon hyväksi. Olemme aktiivisina ja innokkaina mukana rakentamassa uutta. Jumalan johdatukseen luottaen voimme turvallisin mielin katsoa tulevaan, kertoo Hämeenlinnan ja Lahden seurakuntien kirkkoherra Jonas Bergenstad.

Yhdistymisillä halutaan myös karsia hallintoa ja taloudenhoitoa keskittämällä ne suurempaan seurakuntaan.

– Hämeenlinnan ja Lahden seurakunnat näkevät yhdistymisessä erinomaisen mahdollisuuden uudelle alulle. Toimintaympäristön muuttuessa jatkuvasti monimutkaisemmaksi ei hallinnon ja talouden hoitaminen pienissä yksiköissä ole mielekästä eikä järkevää, toteaa Bergenstad.

Uudistus vapauttaa muun muassa yhdistyvien seurakuntien papit tekemään hengellistä työtä aiempaa enemmän. Tavoitteena on, että resurssit – sekä käytettävissä olevat varat että henkilöstön työaika – voitaisiin käyttää entistä paremmin kirkon ydintoimintaan: jumalanpalveluselämään, opetukseen ja diakoniaan. Yhdistymisillä ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Pysyvässä työsuhteessa olevat työntekijät siirtyvät uuteen seurakuntaan vanhoina työntekijöinä.

Yhdistymisneuvottelut käytiin hyvässä hengessä heinä-elokuun aikana osana Suomen ortodoksisessa kirkossa meneillään olevaa hallinnonuudistusta. Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti, että seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä.