Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Helluntailaisilla ja luterilaisilla yhteinen neuvottelukunta vuodesta 1996

 

Kansankirkko ja vakiintunut helluntailainen herätysliike ovat etsineet yhteistä kaikupohjaa jo pitkään. Kuvankäsittely: Antti Kamppinen

Neuvottelukunnan sihteeri pitää ajatusta molemminpuolisesta anteeksipyynnöstä varteenotettavana ja ottaisi mukaan prosessiin kaikki vapaakristilliset yhteisöt.

– Mielestäni keskustelematta on jäänyt ajatus, jossa molemmat osapuolet esittäisivät toisilleen anteeksipyynnön väärästä todistuksesta, tuomitsevista sanoista ja ylimielisistä asenteista, sanoo lähetystyöntekijä, aiempi Helsingin Saalem-helluntaiseurakunnan johtaja Klaus Korhonen.

Korhonen kommentoi vastauksessaan helluntailaisten ja evankelis-luterilaisen kirkon välisen neuvottelukunnan parikymmenvuotista taivalta. Hän toimi itse neuvottelukunnassa vuosien ajan.

Dei, retroäijät, neliöb. 18.-24.6.

– Tällaisia anteeksipyyntöjä on esiintynyt kristillisten yhteisöjen sekä kristittyjen ja juutalaisten välillä. Ne eivät ole pyyhkineet pois opillisia eroja, mutta ovat joissakin tapauksissa antaneet tilaa Pyhän Hengen työlle ja todistaneet kristittyjen haluavan toimia sovituksen hengessä.

Sariola aloitti oppikeskustelut

Kirkon ja helluntaiherätyksen välinen vuoropuhelu alkoi 1980-luvun lopulla piispa Yrjö Sariolan synnyttämänä.

Varsinainen neuvottelukunta asetettiin viisivuotiskaudeksi vuonna 1996. Puolivuosittain kokoontuneella neuvottelukunnalla ei ole ollut itsenäistä päätösvaltaa, mutta ”se voi viedä asioita päätettäväksi omille taustayhteisöilleen”, kuten ryhmän perustamisajatuksessa todetaan.

Sittemmin vakiintuneen neuvottelukunnan asialistalla on ollut muun muassa kirkkojen ajankohtaisia asioita, informaatiota ekumeenisista tapahtumista, sekä keskustelua opin ja etiikan kysymyksistä.

Yhteinen katumusjumalanpalvelus?

Neuvottelukunnan sihteerinä toimiva Kirkon ulkoasiain neuvoston johtava asiantuntija Tomi Karttunen katsoo, että ajatus anteeksipyynnöstä voitaisiin ottaa huomioon.

– Jos neuvottelukunnassa yhdessä todettaisiin, että on tarvetta sellaiselle ”muistojen parantamiselle”, jota ei ole vielä käsitelty, asia on syytä ottaa vakavasti.

– Olisi ehkä syytä hieman kirjoittaa auki molemmin puolin sitä, minkälaisista tapahtumista on ollut kyse, joiden haavat eivät vielä ole parantuneet tai jotka estävät keskinäistä yhteyttä, Karttunen sanoo.

Karttusen mukaan ajatusta olisi ehkä syytä viedä pitemmällekin: helluntaiherätys ei ole ainoa yhteisö, joka saattaisi kaivata menneisyyttä korjaavia keskusteluja.

– Mahdollisesti olisi hyvä ottaa mukaan myös esimerkiksi baptistien ja Vapaakirkon edustajia prosessiin, joka voisi huipentua dokumentaation ja prosessin huipentumana vaikkapa katumus- ja kiitosjumalanpalvelukseen, Karttunen maalaa.

Uutinen julkaistiin kokonaisuudessaan Ristin Voiton numerossa 22/2015.