Mitä yhteistä on maailmankuululla jazzlaulajalla Gregory Porterilla ja Radio Dein toimittajalla Miikkapekka Heikkilällä? No ainakin rukoilevat isoäidit ja innostus jazziin. Siihen yhtäläisyydet kuitenkin loppuvat, sillä toisella näistä miehistä on hallussaan muutama “Best Jazz Vocal Album” —kategorian Grammy-palkinto, liuta maailmanlaajuisia hittejä sekä uusi biisi valmistumassa yhdessä Stevie Wonderin kanssa.
Gregory Porter on Grammy-palkittu yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä, joka tunnetaan syvästä baritonistaan sekä musiikkinsa lämmöstä ja sielukkuudesta. Hän on hurmannut kuulijoita ympäri maailmaa yhdistämällä jazzin, soulin ja gospelin elementtejä omaleimaisella tavalla. Porter on yksi aikamme arvostetuimmista jazzlaulajista, ja hänen tuotantonsa on kerännyt laajaa kansainvälistä tunnustusta.
Miikkapekka haastatteli Porteria hänen Pori Jazz -festivaalin esiintymisensä jälkeen, jossa hän otti yleisönsä haltuun vahvalla karismallaan ja lämminhenkisyydellään. Hän kertoi ilahtuneensa paluusta Suomeen ja vitsaili runsaan yleisömäärän täytyvän johtua ilmaisesta oluesta ja hodareista — yleisöä nimittäin riitti sankoin joukoin.
Nestemäinen rakkaus
Porterin musiikki on erityinen yhdistelmä rakkauden, rukouksen ja ihmisyyden teemoja. Hän korostaa, että kaikkien hänen kappaleidensa pohjalla on rakkauden ylistys ja äitinsä opetukset: rakkaus on Jumalan lahja, arvo, josta hän ei halua luopua tai pysty irrottautumaan. Tämä kuuluu etenkin hänen tunnetuimmissa lauluissaan, kuten “Take Me to the Alley”, joka kumpuaa yhteiskunnan marginaaleista ja sisältää vahvan viestin myötätunnosta ja lähimmäisenrakkaudesta.
Porterin äidin rohkea työ huumeongelmaisten, prostituoitujen ja syrjäytyneiden parissa vaikutti syvästi hänen elämäänsä. Porter muisteli, kuinka lauloi lapsena äitinsä kanssa näille ihmisille, ja pelottomuus jäi hänellekin perinnöksi. Porterin äidin ja isoäidin rukousperintö elää yhä hänen musiikissaan, niin sanallisessa kuin sanattomassa ulosannissa.
Porter kuvaileekin monia kappaleitaan — kuten “Water” ja “Liquid Spirit” — ”salaisiksi rukouksiksi”, joissa vesi kuvaa hänelle virtaavaa rakkautta ja puhdistumista. Nämä teemat kumpuavat hänen äitinsä saarnoista ja lapsuuden kirkkokokemuksista, joissa yksi laulu saattoi kestää jopa 40 minuuttia. Porter näkee musiikkinsa jatkumona äitinsä viestille: rakkaus, sielukkuus ja rohkeus kulkevat hänen laulujensa mukana kuuntelijoille ympäri maailman.
Tekstin kirjoittanut Eero-Lauri Korhola, Miikkapekka Heikkilän haastattelun pohjalta.
