Filosofi: ”Ihmisen vapaus on kuin ase viisivuotiaan kädessä”

 

Suurin osa ihmisistä ei juuri harjoita älyllisiä kykyjään

Miksi maailmassa on sotia, ihmiskauppaa, syöpää ja maanjäristyksiä? Trent Doughertyn mielestä kristittyjen tulisi painia enemmän isojen kysymysten kanssa. Filosofi sanoo, että maailma tarvitsee filosofisesti ajattelevia pankkiireita ja putkimiehiä.

Jokainen hiukankin Jumalaan uskova ihminen pohtii joskus pahuuden ja kärsimyksen ongelmaa. Jos on olemassa rakastava, kaikkitietävä ja kaikkivoipa Jumala, miksi hän ei estä pahaa?

Harva on kuitenkaan kaivautunut kysymykseen yhtä syvälle kuin toukokuun lopussa Suomessa vieraillut teksasilainen uskonnonfilosofi Trent Dougherty.

Missioforum osa 1 2vkoa

– Jumala on antanut ihmisille järkyttävän paljon vapautta. Kuin viisivuotiaalle olisi annettu ase käteen, Dougherty havainnoi.

Vapaa tahto on yleinen vastaus pahuuden ongelmaan. Jumala ei tahdo robotteja vaan ihmisiä, jotka rakastavat aidosti Jumalaa ja lähimmäistään. Vapaa tahto on hyvä asia, mutta sen hintana on kärsimys.

Kärsimys voi tuottaa hyvää hedelmää

Pahuuden ongelman pohtiminen lähtee yleensä liikkeelle tästä periaatteesta: Jumala voi sallia pahaa, jos se on välttämätöntä jonkin suuremman hyvän saavuttamiseksi tai jonkin suuremman pahan estämiseksi. Kärsimys voi esimerkiksi koitua ihmisten omaksi parhaaksi, vaikka emme huomaisikaan sen merkitystä.

Kristityt käyttävät usein Raamatun Jobin tarinaa esimerkkinä tästä periaatteesta.

– Ei kai kyse ole vain siitä, että Jumala ensin tappaa Jobin lapset ja eläimet ja sitten myöhemmin antaa niitä hänelle entistä enemmän? Dougherty kysyy.

Hän pitää pinnallisena ratkaisuna pelkästään sitä, että hyvien asioiden kokonaissaldo on lopussa suurempi kuin alussa. Sen sijaan Jobin tarinassa lopputulos painaa vaakakupissa kärsimyksiä enemmän siksi, että matkalla Job oppii jotain tärkeää Jumalasta.

– On olemassa arvokkaampia ja vähemmän arvokkaita hyvän muotoja. Mielihyvä on hyvä asia, mutta viisaus parempaa. Jos annat lastesi olla tyytyväisiä nautinnonhaluiseen elämään, et tee kovin hyvin. Jos sen sijaan korjaat heidän käytöstään, niin epämiellyttävää kuin se onkin, ja sen seurauksena heistä tulee viisaampia ihmisiä, teet paremmin, Dougherty sanoo.

– Samalla tavalla on mahdollista ajatella, että Jumala voi antaa ihmisten kärsiä, jos se tuottaa heidän elämässään jotain arvokasta hyvää.

”Ihmiset eivät harjoita älyään”

Dougherty sanoo toivovansa, että etenkin kristityt painisivat enemmän isojen kysymysten kanssa.

– Suurin osa ihmisistä ei juuri harjoita älyllisiä kykyjään, olipa kyse uskonasioista tai vaikkapa historiasta. Moni tyytyy hankkimaan leivän pöytään ja pitämään hauskaa jäljelle jäävän ajan.

Tosin filosofin ammattiakaan hän ei pidä kovin ylevänä elämäntehtävänä.

– Olen filosofi siksi, että se on pakkomielteeni. En toivo lapsistani filosofeja. Toivon silti heidän kasvavan persooniksi, jotka pohtivat asioita syvällisesti. Maailma tarvitsee filosofisesti ajattelevia pankkiireja, tohtoreita, sairaanhoitajia ja putkimiehiä.