Evankelista Ilkka Puhakan viesti kristityille jouluna: ”Jeesus tuli ihmiseksi. Tule sinäkin”  

 

Radio Deissä käynnistyi Kohti Betlehemiä -kuunnelma, jossa kuljetaan jouluyön ihmeeseen hyödyntämällä historiaa ja radiodraamaa. Ilkka Puhakka valmisteli opetussarjaansa kuunnelmaa varten neljän vuoden aikana. Mitä siis on luvassa?

Monelle on piirtynyt muistijälkiä koulun joulukuvaelmista, joissa Maria ja Joosef etsivät majapaikkaa ja lopulta paikalle saapui kolme itämaan tietäjää. Väärin? Suomessa on seurattu paljonkin läntisen kirkkohistorian traditioita, mutta katveeseen on jäänyt itäisen kirkon traditioita ja varhaista dokumentointia. Niiden perusteella totuus voi olla kuviteltua ihmeellisempää.

– Pyrimme menemään joulun kysymykseen – ei tämän meidän joulun traditionaalisen käsityksen kautta tai koulun joulujuhlien kautta. Pyrimme menemmään aikaan ja paikkaan, siihen historiaan ja kulttuuriin mahdollisimman pitkälle niiden ihmisten seuraksi, jotka siellä olivat ja nähdä sitä kautta, miltä se (joulu) näille ihmisille näyttäytyi silloin ja mitä se mahdollisesti on todellisuudessa ollut.

Rukous2025, 19.1.-16.2. neliöb, MJa

Siis kuunnelma, jossa harmaahapsinen opas kertaa historiaa, toinen henkilö lukee historian kontekstiin liittyvät Raamatunkohdat ja yksi taas dramatisoi nämä tapahtumat.

– Tämä projekti on alkanut jo vuosia sitten. Kohti kolmatta aamua – omaa osiota – tein seitsemän vuotta. Tässä ei mennyt kuin vain neljä vuotta. Minä haluan tänä aikana kertoa uskoville ja mielellään muillekin, kuinka luotettavat nämä asiat ovat ja kuinka liittyen näihin Raamatun ydinkysymyksiin me voimme kulkea pää pystyssä häpeilemättä. Haluan vahvistaa uskon ymmärtämisen pohjaa.

Meillä on tämä läntinen linja. Se määrittelee hirveän paljon, mitä me ajattelemme.

Puhakka kertoo lähestyneensä Betlehemin tapahtumia etsimällä tietoa monista eri lähteistä. Lopulta ne käytetyimmät ja alkukristillisiin lähteisiin viittaavat aineistot ovat olleet esimerkiksi TT, arkeologi Eero Junkkaalan ja FT, TT Mikko Louhivuoren Raamatun maaPyhän maan arkeologiaa ja geologiaa (Otava, 1993) ja paavi Benedictuksena tutuksi tulleen Joseph Ratzingerin kirjallisuus sekä ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen Flavius Josefuksen teokset. Viimeksi mainitun aikalaisraportoinnit sekä muun muassa Rooman merkittävimpänä historioitsijana ja ensimmäisellä vuosisadalla eläneen Publius Cornelius Tacituksen että ensimmäisellä ja toisella vuosisalla eläneen roomalaisen historioitsija Gaius Suetonius Tranquilluksen teoksia on hyödynnetty Puhakan käyttämissä päälähteissä.

Jos päätyy tutkimaan joulun tapahtumia ja sen ajan historiaa edellä mainittujen lähteiden kautta, onko suomalaisessa jouluperinteessä kuva muuttunut olennaisesti erilaiseksi?

– Meillähän on läntisen kristikunnan eli Rooman ja sitä kautta eurooppalais-amerikkalaisen kristikunnan käsitys joulusta. Sitten on idän kirkkojen (kuva). Kristinusko levisi aikoinaan hyvin vahvasti Syyrian ja Irakin, Iranin ja kaksoisvirtojen maan kautta. Sitten meillä on vielä eteläinen, Afrikkalainen käsitys. Näissä kaikissa jouluevankeliumiin ja kuvaelmiin tulee oman alueen näkemykset ja mausteet näkyviin. Kun niitä vuosisatoja toistetaan, ne kasvavat omaan suuntaan, Puhakka tähdentää.

– Meillä on tämä läntinen linja. Se määrittelee hirveän paljon, mitä me ajattelemme. Mitä on ollut seimi, minkälainen oli se majatalo, syntyikö Jeesus luolassa, tallissa vai jossain kodissa? Näihin asioihin on tullut näissä eri suuntauksissa omat näkemykset. Nyt minä pyrin kulkemaan niin pitkälle alkuperäiseen kuin mahdollista ja katsomaan, miltä silloin näytti, tähdentää.

Betlehemin tähti – Jumala hyödyntää luomakuntaansa ajassa ja paikassa

Ilkka Puhakka toteaa Radio Dein haastattelussa, että Betlehemin tähti olisi ollut mitä todennäköisimmin Jupiterin ja Saturnuksen konjuktio. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden planeettojen kiertoradat kohtaavat niin, että ne ovat Maasta katsottuna samassa kohdassa. Mikä erikoista, tuo harvoin toistuva ilmiö toistuu juuri tänä vuonna. Joulukuun puolivälissä ne ovat lähimmillään. Todellinen etäisyys on noin 660 miljoonaa kilometriä, mutta Maasta katsottuna ne näyttävät taivaalla kuin yhdeltä kirkkaalta pisteeltä.

Milloin Jeesus syntyi ja montako itämaan tietäjää saapui paikalle?

Ilkka Puhakka opettaa Kohti Betlehemiä -opetussarjassa Jeesuksen syntymästä ja sen merkityksestä. Seitsemän jakson aikana taustoitetaan jouluevankelimin taustoja, tuon ajan kulttuurin piirteitä, tapoja, historiaa sekä alkukielen vivahteita, joiden ymmärtäminen ankkuroi jouluevankeliumin tieteellisesti todistettuun historiaan. Tapahtumien keskipisteessä seikkailevat myös Joosef, Maria ja Pilatus, jotka Ari Tähkäpää on elävästi sovittanut sarjaan. Ohjauksesta, äänisuunnittelusta ja tuotannosta vastaa Antti Suonio. 

”Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen” – Rimoja vai lähimmäisen rakkautta? 

– Pahinta siinä korkeassa rimassa on se, että me teemme  sen huomaamatta emmekä huomaa, kuinka korkealla se on. Se korkea rima asettuu oman innostuksemme ja sisäisen kamppailun seurauksena. Se saa uskonnolliset muodot. Kun emme pysty itse ylittämään sitä, alamme vaatimaan sitä muilta, Puhakka pohtii.

– Se voi olla parempi, että ihmiset kokevat meihin – ei suhdetta uskovaiseen vaan lähimmäiseen. Sitten tulee aikanaan ne kysymykset, mitä sinä näistä asioista ajattelet. Raamattu todistaa meille sen, että Jeesus tuli ihmiseksi. Nyt pitäisi sanoa monelle uskovaiselle, että tule sinäkin.

Kohti Betlehemiä -ohjelmasarja käynnistyy Radio Deissä keskiviikkona 16.12. Sarjaa lähetetään arkisin kello 10.03 ja 14.03. Koostelähetys kuullaan perjantaina 25.12. kello 10-15. Sarjaa voi kuunnella myös Radio Dein verkkosivuilla osoitteessa www.radiodei.fi/KohtiBetlehemia

Kuuntele Ilkka Puhakan haastattelu [Radio Dei 14.12.2020]:

 
Radio Dei Radiot_fi