Evankelis–luterilaisen kirkon historian suurimmat yt-neuvottelut päätökseen – Helsingin seurakuntayhtymän palveluista vähennetään 45 henkilötyövuotta

 
kaupunkikuva-jossa-ihmisiä-taustalla-puinen-laivamainen-rakennus-joka-on-Kampin-kappeli

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti torstaina 8.9. lähes 30 toimenpidekokonaisuudesta, joilla pyritään tasapainottamaan taloutta. Osa säästösitä saadaan karsimalla tehtäviä, joita muut voivat hoitaa tai rahoittaa. Esimerkiksi Kampin kappelin toimintamallia aiotaan muuttaa. Kuva: Aarne Ormio/Kirkkohallitus

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden toimintakatetta eli käyttötalouden nettokuluja leikataan vuoteen 2025 mennessä 4,8 miljoonaa euroa.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisistä palveluista vähennetään 45 henkilötyövuotta. Irtisanominen tai toisiin tehtäviin siirtyminen yhtymässä koskettaa 23 henkilöä. Tämän lisäksi 21 eläköitymisen tai määräaikaisuuden päättymisen johdosta vapautuvaa tehtävää jätetään täyttämättä. Kyse on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tähänastisen historian laajimmista yhteistoimintaneuvotteluista.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti huhtikuun alussa alkaneiden yt-neuvottelujen lopputuloksesta torstaina 8.9. Yt-neuvottelujen piirissä oli yhteensä 493 seurakuntayhtymän viranhaltijaa ja työntekijää. Yhteensä yhteinen kirkkoneuvosto päätti torstaina 8.9. lähes 30 toimenpidekokonaisuudesta.

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

– Henkilöstövaikutuksia olisi voitu edelleen vähentää panostamalla strategisesti jäsenhankintaan. Helsinkiläiset maksavat myös yhtä Suomen alhaisimmista kirkollisveroista, johon vain 0,05 prosenttiyksikön korotus olisi tuonut seurakuntayhtymälle 4 miljoonaa euroa lisätuloja, sanoo JUKOn (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) kirkon neuvottelukunnan puheenjohtaja Jussi Junni.

Muutosneuvottelut ja nyt tehdyt päätökset eivät koskeneet helsinkiläisseurakuntien työntekijöitä vaan nimenomaan yhteisiä palveluita.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiset palvelut vastaavat muun muassa seurakuntien talous-, henkilöstö- ja jäsenrekisteriasioita. Yhtymän vastuulla on myös yhtymän hallintoa, kiinteistöjä, hautausmaita ja viestintää. Lisäksi yhteisiin palveluihin kuuluu perheneuvontaa, kasvatusta, oppilaitostyötä ja erityisdiakoniaa sekä sairaalasielunhoitoa, vapaaehtoistoimintaa ja vastuu erityisryhmien toiminnoista.

Säästöohjelman taustalla kiinteistöjen korjausvelka ja jäsenkato

– Yhtymän taloustilannetta haastavat rakenteellinen alijäämä, merkittävän kiinteistömassan huomattava korjausvelka sekä tulevina vuosina pienevät verotulot, kertoo yhtymänjohtaja Juha Rintamäki säästöohjelman taustoista.

Helsingin seurakuntien jäsenmäärä on laskenut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Vuoden 2021 lopussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului enää 49 prosenttia Helsingin asukkaista.

Seurakuntayhtymä suunnittelee vähentävänsä tilojen ja kiinteistöjen määrää yhteensä 40 000 kerrosneliömetriä vuoteen 2030 mennessä. Kiinteistöistä luopumiset painottuvat kuluvan vuosikymmenen jälkimmäiselle puoliskolle. Suurin osa nyt tehdyistä päätöksistä näkyy kuitenkin jo ensi vuoden budjetissa ja työn organisoinnissa.

– Pyrimme turvaamaan seurakuntien ja yhteisten palvelujen kyvyn vastata vauhdikkaasti muuttuvan ja urbaanin toimintaympäristön haasteisiin – ja samalla pitää mielessä kirkkaana toimintamme varsinaisen ytimen.

– Teemme seurakunnallista työtä yhä vahvemmin helsinkiläisten tarpeista lähtien ja yhdessä eri kumppaneiden kanssa. Kasvu vaatii myös rauhaa keskittyä uuteen: kun karsimme ja organisoidumme kerralla riittävän rohkeasti, emme joudu vähän väliä säästämään sieltä ja täältä, Rintamäki perustelee.

Helsingin seurakuntayhtymän ilmoittama säästötarve on noin 4,8 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Siitä noin 1,2 miljoonaa euroa se pyrkii toteuttamaan säästämällä kustannuksista ja 700 000 euroa lisäämällä toiminnan tuottoja.

Viisi periaatetta säästöpäätösten pohjalla

Osa säästöistä saadaan karsimalla tehtäviä, joita muut voivat hoitaa tai rahoittaa. Esimerkiksi Kampin kappelin toimintamallia muutetaan, puhelinvaihde lakkautetaan sekä tiettyjä avustuksia ja yhteisten seurakunnallisten tehtävien määrärahoja leikataan.

Helsinkiläisille ja pääkaupunkiseudun asukkaille kohdennetut palvelut ovat ensisijaisia. Muun muassa neuvottelut valtakunnallisesti ilmestyvän Kyrkpressen-lehden tilaussopimuksesta käynnistetään, samoin valmistelut Palvelevasta puhelimesta luopumiseksi.

Seurakuntalaisten osaamista ja mielenkiintoa hyödynnetään aiempaa enemmän. Seurakuntapalvelut-tiimiä kehitetään ja tapahtumasuunnittelussa ja -tuotannossa keskitytään kokonaisuuksiin, joilla on tutkitusti vaikutusta kaupunkilaisten parissa.

– Sisäisillä rahansiirroilla haetaan ohjausvaikutusta. Sisäisiä vuokria olemme jo täsmentäneet, ja ulkoisia vuokratuottoja pyritään kasvattamaan. Kiinteistöjen luopumis- ja vuokrausprosesseja nopeutetaan, Rintamäki sanoo.

Kiinteistöistä ensimmäisinä menevät myyntiin muun muassa Hakavuoren kirkko, Kivisaaren kesäkoti ja Kellokosken juhlatalo. Seurakunnat ja yhteiset palvelut hakevat synergioita muun muassa yhteisillä viestinnän työntekijöillä.

Kirkkoa käsitellään jatkossa aiempaa enemmän kokonaisuutena taloudessa ja organisoitumisessa. Tämä periaate näkyy laajasti eri säästökohteissa, jotka ulottuvat muun muassa palveluyksiköiden ja -tiimien muutoksista laskutusten kehittämiseen, erityisnuorisotyön viemiseen lähemmäksi seurakuntia, hinnastojen päivittämisiin, hallinnon kokouskäytäntöjen tehostamiseen ja vaikkapa ICT-laitteiden vuokrauksiin.

– Helsinkiläisille tärkeistä hautausmaista huolehtivat työntekijät kootaan yhteen yksikköön työnsuunnittelun joustavuuden ja liikkuvuuden lisäämiseksi. Samalla hyödymme ammattilaisten vahvasta osaamisesta eri toimipisteiden välillä. Myös keskusrekisterin työtä tehostetaan”, Rintamäki nostaa esimerkeiksi.

Yhteensä noin 300 työntekijän tehtävänkuvassa, organisaatioyksikössä ja/tai palvelusuhteen ehdoissa tapahtuu muutoksia.