Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Eurovaalitentissä Katainen ja Niinistö: Euroopassa on oltu Venäjän suhteen sinisilmäisiä ja naiiveja

 
Kai Kortelainen haastattelee Ville Niinistöä ja Elsi Kataista Radio Dein studiossa eurovaalitentissä.

Radio Dein eurovaalitentissä olivat Kai Kortelaisen haastateltavina Vihreiden Ville Niinistö ja Keskustan Elsi Katainen.

Euroopan parlamenttiin jatkokaudelle pyrkivät Elsi Katainen ja Ville Niinistö näkevät, että EU:n arvopohja nojaa kristinuskon arvoihin. Katainen soisi asian vahvistuvan, mutta Niinistö muistuttaa, että vain yhtä yhdyskuntaa ei voi suosia.

Dei, retroäijät, neliöb. 18.-24.6.

Radio Dein kolmannessa eurovaalitentissä Mannerheimintien studiossa olivat vuorostaan 22.5.2024 Keskustan ehdokas Elsi Katainen ja Vihreiden Ville Niinistö. Ehdokkaista molemmat ovat nyt europarlamentaarikkoja ja haluavat edustajuutensa uudistaa. Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen kysyy, mikä Brysselin työssä on parasta, jotta jatkokautta ylipäänsä kannattaa hakea.

Niinistö mainitsee ensimmäisenä asiana sen, että Euroopan parlamentissa on mielekästä toimia poliitikkona, sillä siellä ei ole lukittuja hallitus–oppositio-asetelmia.

– Kun komissio antaa lainsäädäntöesityksen, europarlamentti aidosti miettii, mikä tässä on Euroopan etu. Ja siihen voi vaikuttaa meppinä tosi paljon.  Sitten neuvotellaan ministerineuvoston eli jäsenmaiden hallitusten kanssa lopullinen laki usein muutaman vuoden prosessissa. Ja siinä jos saa lainsäädäntövastuun, niin että on meppi, joka on vaikka koko parlamentin raportööri siinä niin eli päävalmistelija parlamentin kannalle ja neuvottelija, niin vaikutusvaltaa on. Se on tosi mielekästä.

Niinistö korostaa Euroopan parlamentin tärkeyttä nyt, kun käsitellään Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainan demokratian ja turvallisuuden kannalta sekä toisaalta talouden ja yhteistyön kannalta ympäristön ja ilmastokriisin ratkaisuja.

Myös Elsi Katainen viittaa Brysselin ilmapiiriin, johon vaikuttaa hallitus–oppositio-asetelman puuttuminen.

– Kun eduskunnasta siirryin Brysseliin yli kuusi vuotta sitten, niin oikeastaan ensimmäinen reaktio oli helpotus ja yllätys siitä, että kuinka paljon vapaampaa siellä oli päättäjänä toimia.

”Vaikutusvalta ja semmoinen tekemisen meininki motivoi edelleen hakeutumaan takaisin.”

– Ryhmäkuria ei ole siinä määrin kuin eduskunnassa ihan luontevista syistä on. Se antoi paljon enemmän mahdollisuuksia siihen, että pystyy oman mielensä ja oman ajatuksensa sekä Suomen edun mukaisesti äänestämään, Katainen kiittää.

– Muutenkin kun saa neuvotteluvastuita ja pääsee käsiksi mieluisiin lakiesityksiin ja niiden neuvotteluvastuisiin, niin todellakin pystyy vaikuttamaan aika konkreettisiinkin asioihin, yksityiskohtaisiinkin asioihin ja isoihin kokonaisuuksiin myös. Joten se vaikutusvalta ja semmoinen tekemisen meininki motivoi edelleen hakeutumaan takaisin, Katainen perustelee ehdokkuuttaan.

Kristinusko vaikuttaa EU:ssa diakoniahenkeä

Tasa-arvo, vapaus, yhdenvertaisuus ja rauha. Euroopan yhteiset arvot ovat koko lailla vahvasti sidoksissa kristilliseen maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen. Kai Kortelainen kysyy eurovaalitentissä, mikä kristinuskon merkitys on tämän päivän EU:ssa ja pitääkö kristillisyydelle suoda tai sanoittaa unionin tasolla jonkinlainen erityisarvo?

Ville Niinistö kertoo olevansa itse luterilainen ja samaistuvansa hyvin vahvasti Suomen kansankirkon perinteeseen ja siihen, kuinka merkittävä rooli kristinuskolla on ollut suomalaisessa historiassa. Se pätee hänen mukaansa laajemmin Euroopassakin.

– Meillä on Turusta lähtenyt kaksi rehtoria aikanaan keskiajalla Pariisin yliopistoon, ja he saivat kirkollisen koulutuksen. Kirkolla on ollut myös rooli tieteen kehittämisessä Euroopassa ja kansakuntien rajat ylittävässä yhteistyössä jo vuosisatoja sitten.

”Olisi positiivinen uskonnonvapauden käsitys, edistetään ihmisten oikeuksia harjoittaa uskontoaan ja tuetaan sitä.”

– Näen, että se on siellä pohjalla, mutta samaan aikaan poliitikkona näen, että päättäjät eivät voi suosia yhtä yhdyskuntaa muiden yläpuolelle. Eli olisi positiivinen uskonnonvapauden käsitys, edistetään ihmisten oikeuksia harjoittaa uskontoaan ja tuetaan sitä. Sitten sen lisäksi kristinuskon arvot näkyisivät juuri siinä, että EU:n perusoikeuskirja ja perusoikeudet korostuvat eli kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen yhteiskuntaan. Semmoinen diakoniatyön henki sieltä välittyy, Niinistö kuvailee.

Elsi Katainen sanoo, että Euroopan unionin ja jäsenmaiden yhteisesti jakama arvopohja lepää hyvin paljon kristinuskon arvojen päällä. Hän myös soisi sen asian vahvistuvan.

– Oikeusvaltioperiaatteet eli ihmisoikeudet, tasa-arvo, rauha, tämän tyyppiset asiat, ovat edelleenkin aivan relevantteja peruskysymyksiä, jotka ovat myös jollain tavalla vaarassa, Katainen sanoo.

Hän on huolissaan äärioikeiston ja kovien arvojen noususta sekä sodan yhteisvaikutuksista. Silloin esimerkiksi tasa-arvokysymykset ovat vaarassa.

– Se näkyy kyllä ihan tuolla parlamentinkin päätöksenteossa, että aika paljon esimerkiksi vaikkapa naisten tasa-arvokysymysten kohdalla tulee kapuloita rattaisiin. Tietysti tämä rauhan asia ja turvallisuus ovat ihan kaiken keskiössä. Joten itselle tärkeät kristilliset arvot, niitten soisin vahvistuvan.

Eurovaaliehdokas Elsi Katainen Radio Dein studiossa.
Elsi Katainen ei usko, että toisten uskontojen loukkaamista saataisiin millään sääntelyllä kitkettyä.

Sananvapautta tulkitaan eri maissa eri tavalla

EU-maissa on nähtävissä huolestuttavia esimerkkejä levottomuuksista, joissa siis uskonnolla näyttää olevan oma roolinsa. Ruotsissa on poltettu Koraani ja Euroviisujen myötä uutisiin nousivat antisemitistiset rikokset Malmössä. Kai Kortelainen kysyy, mitä Euroopan parlamentti voi tehdä sen eteen, että uskontojen rauhanomainen rinnakkaiselo turvataan?

– Tosi vaikea kysymys, Elsi Katainen sanoo. Hän toteaa, että kyseessä ovat myös itse kunkin maan käsitykset ja lainsäädäntö siitä, mitä katsotaan sananvapaudeksi ja asian tulkinta myös EU:n tasolla.

– Toivoisin itse, että tämän tyyppiset mielenilmaukset, missä noin vähän kunnioitetaan toisen vapautta valita oma uskontonsa ja uskoa mihin haluaa, saataisiin jollakin tavalla kitkettyä pois. Mutta en usko, että millään sääntelyllä siihen niinkään pystytään, se on enemmän kiinni oman maan kulttuurista ja sitten niiden kulttuurien sekoituksesta itse kunkin maan sisällä. Kamalan vaikea ja tärkeä kysymys. En osaa tuohon suoraan vastata, Katainen tunnustaa.

Ville Niinistö nostaa esiin ekumeenisen yhteistyön. Hänen mukaansa on tärkeää, että EU ja valtiot tukevat sitä ja syntyy vuoropuhelua eri uskontojen kesken. Yksi asiaan vaikuttava tekijä on Lähi-idän kärjistynyt tilanne.

– Hamasin hirveät terroriteot käynnistivät valtavan sympatia-aallon Israelin väestöä ja juutalaisia kohtaan ihan perustellusti. Mutta sitten samaan aikaan seuraavassa aallossa Israelin hallitus teki sellaisen hyökkäyksen Gazaan, jossa kahden miljoonan ihmisen väestöä uhkaa nälänhätä. Ja se käynnisti valtavan sympatia-aallon palestiinalaisten vaikeaa tilannetta kohtaan. Minusta tällaisessa pitäisi välttää sellaista, että valitsen puoleni ja minun puoleni saa toimia miten julmasti haluaa. Vaan pitää pyrkiä puolustamaan oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia ja etsiä tietä rauhaan.

– Näen, että uskonnoilla ja uskontojen vuoropuhelulla on iso rooli tässä, koska uskontoja voidaan käyttää myös näiden jännitteiden kärjistymiseen tarkoituksella. Mielestäni vaikka tämä Koraanin poltto Ruotsissa on ollut aika ruma tapa pyrkiä lietsomaan jännitteitä. Tai sitten länsimaissa yleistynyt antisemitismi. Olen hyvin huolissani, että poliittisten johtajien tehtävä on myös irtisanoutua siitä, että he eivät ainakaan omalla toiminnallaan voi lietsoa väestöryhmien tai uskontoryhmien vastakkainasettelua, Niinistö muistuttaa.

Venäjällä halutaan suurvaltaimperiumi takaisin

Rauha ja turvallisuus ovat olleet koetuksella Euroopassa. Alusta saakka kuitenkin rauha ja vakaus ovat olleet Euroopan unionin yhteinen projekti ja tavoite. Radio Dein Kai Kortelainen kysyy ehdokkailta,  onko EU epäonnistunut, kun Euroopassa on sota?

Ville Niinistö tunnustaa, että osaltaan näin on. Hän kertoo olevansa itse lukeutunut Venäjän geopoliittisen vallankäytön kriitikoihin vuodesta 2003, jolloin hän teki gradunsa Venäjän ulkopolitiikan asiantuntijoiden ajattelutavoista.

– Taustalla on se, että Venäjä sekä sen poliittinen johto ja eliitti ei ole päässyt yli Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamasta pettymyksestään, siitä, että suurvaltaimperiumi meni. Ja he haluavat sen keinolla tai toisella takaisin, Niinistö kuvaa.

”Euroopan unionin olisi pitänyt olla tiukempi jo vuonna 2014, kun Venäjä valloitti Krimin.”

Hän sanoo, että samaan aikaan Euroopan läntiset suurvallat luopuivat imperiumeistaan ja kolonialistista siirtomaistaan ja näkivät, että Euroopan unioni on uusi tapa vahvistaa heidän ääntänsä maailmassa. Euroopan unionin yhteistyön kehittäminen on ratkaisu siihen, että ei enää vallattakaan toisia maita vaan tehdään yhteistyötä naapurien kanssa.

– Venäjä on valinnut toisen tien. Euroopan unionin olisi pitänyt olla tiukempi jo vuonna 2014, kun Venäjä valloitti Krimin, ja osoittaa että Euroopassa ei rajoja siirretään väkivalloin.

Niinistö listaa käytännön asioita, joita tiukempi ote olisi tarkoittanut:

– Suomi ei olisi tilannut Rosatomin venäläistä ydinvoimalaa. Itse lähdin hallituksesta sen päätöksen takia. Saksa ei olisi tilannut Nord Stream 2 -kaasuputkea ja ensimmäistäkään kaasuputkea. Oltaisiin otettu vakavissaan Euroopan riippumattomuuden rakentaminen.

Euroopassa on Niinistön mielestä oltu naiiveja. Siksi nyt pitää toimia, ja ratkaisuina ovat EU:n puolustusyhteistyön syventäminen sekä Venäjän eristäminen.

Vihreiden eurovaaliehdokas Ville Niinistö Radio Dein studiossa.
Ville Niinistön mukaan Suomen ei olisi pitänyt tilata Rosatomin venäläistä ydinvoimalaa eikä Saksan luottaa Nord Stream 2 -kaasuputkeen.

Euroopassa ollaan unohdettu sotaan varautuminen

Elsi Katainen näkee, että perusta, jolle EU:ta on alun perin lähdetty rakentamaan, on ollut oikea ja se on siinä ajassa ymmärrettävä.

– Se on lähtenyt siltä pohjalta menestymään, laajentunut kauppapoliittisin keinoin ynnä muun yhteistyön kautta, mikä on ollut äärimmäisen viisasta. Aika pragmaattisen yhteistyön kautta ollaan vahvistettu Euroopan kilpailukykyä suhteessa muuhun globaaliin, ollaan samalla vahvistuttu myös jäsenmaina ja saatu myös paljon muuta hyvää. Esimerkiksi vapaa liikkuvuus ja se, että vaikkapa Erasmus-hankkeen kautta nuoret pääsevät kansainvälistymään Euroopan kautta, Katainen kiittää.

Hän sanoo, että arvomaailma on enemmän levinnyt ja Euroopassa ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin.

”Suomessa on puolustusvoimista osattu pitää kiinni ja niitä on kehitetty koko ajan.”

– Samaan aikaan ollaan oltu todellakin vähän sinisilmäisiä eikä olla ymmärretty varautua. Ollaan unohdettu varautumisen tärkeys ja ollaan jotenkin oltu vähän liiankin auki globaalisti, vähän liian luottavaisia siihen, että sota ei enää koskaan tule, ei koskaan enää. Ja nyt me olemme tilanteessa, joka on aivan aivan toinen, Katainen toteaa.

Hänen mukaansa Suomi poikkeaa muista maista, sillä ihon alla ovat yhä  muistot sodasta ja naapuri on vieressä. Siksi Suomessa on esimerkiksi puolustusvoimista osattu pitää kiinni ja niitä on kehitetty koko ajan, toisin kuin suurimmassa osassa muissa jäsenmaista.

– Nyt ollaan tilanteessa, että aseteollisuutta ja sotateollisuutta pitää yhtäkkiä nostaa jalalle hyvin lyhyessä aikataulussa ja siihen pitää laittaa yhtäkkiä todella vahvat panokset. Ja tuntuu, että se ei siltikään riitä vielä mihinkään, Katainen laskee.

Meppiehdokkaiden tärkeä kolmio ja suuri sateenvarjo

Eurovaalitentin lopuksi Kortelainen kysyy, mikä on ehdokkaille tärkein asia, jota he tulisivat valittuina meppeinä tulevalla viisivuotiskaudella puolustamaan?

– Uskon itse, että seuraavat viisi vuotta tämmöinen kolmio on asioiden keskiössä eli ympäristö–luonto, teollisuus ja talouden kilpailukyky sekä turvallisuus- ja geopolitiikka. Tehdään esityksiä, jotka huomioivat nämä kaikki. Taustalla tietysti oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Se on se, minkä läpi katson asioita, Ville Niinistö listaa.

Elsi Kataiselle ”suurena sateenvarjona” näyttäytyy varautuminen, jonka alle sisältyvät sotilaallinen turvallisuus mutta myös ruokaturva, energiaturva ja yhtä lailla talous.

– Meidän täytyy meidän sisämarkkinoitamme myös vahvistaa suhteessa globaaliin kilpailuun. Me olemme pieni ja erittäin vientiriippuvainen talous, Katainen toteaa.

Kuuntele Elsi Kataisen ja Ville Niinistön eurovaalitentti Radio Deistä uusintana lauantaina 25.5. klo 11 tai kuuntele ja katso vaikka heti Dei Plus -palvelusta.

 

 
Dei, retroäijät, artikkeliban 31.5.- (1/2)